Primroses. Esikkoja.
Ei ole tainnut kovin monena keväänä olla huhtikuussa näin vihreää ja kukkivaa. Vapusta voi kerrankin tulla lämmin.
En ole ehtinyt käydä blogeissa kommentoimassa, sori niille jotka ovat kaipailleet. Maybe later. Aamupäivä on mennyt opetustyössä, minkä päälle tempaisin vajaan tunnin kävelyn. Kohta aion heittää jotain mikroaaltouuniin. Luultavimmatusti ruokaa.
Olen aikaisemminkin ihmetellyt tätä meidän risteystä ja sitä vimmaa jolla erilaiset työporukat koneineen ja työkaluineen repivät asfaltit ylös, kaivavat reiän Kiinaan, ehkä kilkuttelevat siellä päivän tai viisi viikkoa ja lopuksi läpsäyttävät kadun pinnan takaisin. Tänä aamuna joku jengi tuli, jytkytti metelillä ja mekkalalla reiän auki, sulki sen ja päällysti kohdan asfaltilla. Pienen talomme lattia jytkähteli ensimmäistä oppilasta odotellessani. Mietin milloin tulee se päivä kun seinät kaatuvat ulospäin ja seison keskellä systeemiä tukka tuulessa lepattaen. Tuossa kuvitelmassani ei tarkemmin ajatellen ollut lainkaan talomme kattoa mukana. Mihinkähän se oli lentänyt?
Oppilas ja minä pystyimme kaikesta huolimatta pitämään tunnin ihan hyvin, minkä jälkeen kaikki miehet ja laitteet häipyivät ja maiseman ylle laskeutui ihana rauha. Sitä osaa nyt taas arvostaa paremmin kuin eilen.
Onkohan nuorisolle riittänyt hyvin kesätöitä? Onkohan ne kaikki jo jaettu? Kesätöissä saa esimakua työnteosta, oppii kaikenlaista, mahdollisesti saa luotua pohjaa tulevaisuudelleen.
Minä sain aikanaan kesätöissä kaikenlaista kokemusta josta olin iloinen myöhemmin. Opin antamaan rahasta takaisin, tarjoilemaan, olemaan baariapulaisena, olemaan myyjänä käsiteollisuusliikkeessä turistikaudella, siivoamaan hotellihuoneita, hoitamaan lapsia, tekemään erlaisia postitustehtäviä postitusfirmassa ja sen sellaista ja tällaista.
Sain juuri meilitse TV:n katseluvihjeen aktivistiystävältäni Annalta:
Ulkolinja: Taistelu Tsernobylista
Keskiviikko 25.4.
TV1 klo 22.00
"Muuan valokuvaaja oli ensimmäinen ihminen, joka lensi räjähtäneen reaktorin yli vain muutama tunti onnettomuuden jälkeen. Näitä kuvia nähdään Ulkolinjan dokumentissa, joka voitti Prix Europan ajankohtaisohjelmien sarjassa."
Pitää varmaan pistää narulle tai DVD:lle.
Ja nyt lounaalle...
.
No mutta...tämä esikkohan on selvästi sama lajia kuin ne, joita myydään keväällä kukkakaupassa. Jollen väärin muista, olet kyllä tainnut joskus mainita, että esikot talvehtivat teidän puutarhassaanne, mutta silti tuntuu niin ihmeelliseltä, että ne selviävät Suomen talvessa. Katutöistä, joo jotkut kadunpätkät tuntuvat tosiaan olevan yhtämittaa auki. Niihin kohtiin pitäisi asentaa vetoketjut! ;)
VastaaPoistaHohohoo :D Vetoketjut! Joo, esikot selviytyvät talven yli. Aion istuttaa nekin joita olen kukkakaupasta ostanut. Niitä on meillä kuistin ikkunalla kolme. On keltakukkaista ja violettia. Hullua kylläkin, siellä on vielä myös yksi punainen joulutähti!
VastaaPoistaKylmää vappua on joku säätieteilijä ennustellut. Toivottavasti ennustus ei toteudu.
VastaaPoistaDokumentti tuosta Tsernobylista menee juuri taustalla tv:ssä.
Järkyttävä tapahtuma. Edelleen Euroopassa ja täälläkin ihmiset sairastuvat säteilyn aiheuttamiin sairauksiin.
Myös Ruotsissa on ollut ongelmia ydinvimaloissa. Koskaan ei voi olla varma missä seuraava katastrofi tapahtuu.
Mutta vielä kukkivat esikot.
Onneksi kaikki Tsernobylin reaktorit eivät räjähtäneet samassa. Koko Euroopasta olisi saattanut tulla asuinkelvoton alue.
Sitä sopii miettiä. Siitä pitää muistuttaa ydinvoiman innokkaita kannattajia.
Ja vaikka inhimilliset erehdykset pystyttäisiin estämään, jätteen varastointi, sen loppusijotuksen turvallisuus ei ole taattu missään.
Muistan yhden kesäisen lämpimän vapun. Porukka otti aurinkoa Hesan keskustassa. Auringon ottaminenkin taitaa nykyään olla Tsernobyl-touhua. Silti ihmiset ottavat aurinkoa. Kyllä me olemme lyhytnäköistä porukkaa.
VastaaPoista