Friday, September 14, 2007

IHASTELUA JA PÖHKÖÄ PÄHKÄILYÄ

.

Grass, asphalt, water, reflection of a hedge, the sky and some clouds. Nature and something man-made.

Ruohoa, asfalttia, vettä josta heijastuu pensasaitaa, taivas ja pilviä. Luontoa sekä pala ihmisen rakentamaa elementtiä (asfalttipäällyste) ja ihmisen kasvattamaa (pensasaita, nurmikko).

Onpa taas ollut pari päivää täynnä virikkeitä, meilejä, puheluja, kirjoitushommaa... Blogeissa käyskentelen tuon tuostakin kun on mukavia kommentteja molemmissa blogeissani ja eilenhän oli Runotorstai, koko viikon piristys. Tehtäväksi annettiin runoilla riimein omavalintaisesta aiheesta.

Tekaisin toiseen blogiini (Arkiterapeutti Kops, sivulinkistä, olkaa hyvät) rivit joiden avulla ilmaisin ajatuksen siitä että liika vapaus, aihetta rajaamatta, voi olla ihmiselle kahlitseva tai toimintaa estävä kokemus, vaikka luulisi ihan päinvastoin. Opettajana huomaan aina että epämääräinen, vapaa tehtävä jää hyvin helposti opiskelijoilta tekemättä, kun taas selkeästi ohjeistettu, määräaikainen tehtävä suoritetaan sen kummemmin stressaamatta. Deadline auttaa.

Parin viimeisen postaukseni kommenteissa tässä blogissa ollaan tuumailtu puluja ja kyyhkysiä ja pähkäilty pähkinöitä ja kastanjoita. Pöhkö pähkäily on piristävää, mutta arvokasta tietoakin saimme. Kiitos Hannele, Maaria, Elegia, Jaska, Sari ja muut. Haluan miettiä pähkinöiden ja kastanjojen lisäksi tammenterhoja. Ne ovat kivoja. Samaten kävyt. Jubulaaris miten paljon ihmettelyä ja ihastelua mahtuu kuhunkin päivään! Vaikea käsittää sitruunanaamaisia ruttuturpia jotka löytävät valittamisen aihetta joka puolelta joka päivä, päivästä toiseen. Epäilen että jotkut ovat kadottaneet kykynsä ihastella mitään, vaikka heillä on täytynyt lapsina se olla.

Ihastelusta puheenolleen, saimme kutsun iranilaisen taiteen näyttelyn seuraavan vaiheen avajaisiin ensi maanantaina.

NÄYTTELY

Pitääkin meilata ja kysyä saanko ottaa siellä valokuvia blogiin pistettäväksi... ja uh, karmeat jonot työmeilejä odottaa ruudulla. Eipä muuta kun hihat heilumaan - enkä tarkoita sitä että pesen paitoja ja pistän ne ulos narulle tuulessa kuivumaan.
.

4 comments:

  1. Minusta oli hauska syventyä pähkinöiden - ja kastanjoiden - ihmeelliseen maailmaan hetkeksi, vaikken mitään niistä tajuakaan. Paitsi että monet pähkinät ovat hyviä ja kaapistakin niitä löytyy.

    Pieniä asioita, mutta oli hauska huomata että sitä saattoi kiinnostua pienistä asioista. :)

    ReplyDelete
  2. Hih, eikö vaan ollutkin, Elegia! Minulla on ollut ihan lapsesta asti kyky, taipumus tai lahja iloita ja innostua kaikenlaisesta pienestä, eikä se ota laantuakseen ollenkaan iän mukana :) Luulen että onni on tätä.

    Palasin juuri kävelylenkiltäni. Löysin toisenkin hevoskastanjapuun meidän seudulta, ja otin muutaman valokuvan... jaa, enpä vielä kerrokaan tarkemmin. Hehe.

    ReplyDelete
  3. Pöhköilenpä minäkin vielä hiukan:
    Maapähkinä lasketaan pähkinäksi ruuanlaiton yhteydessä, samoin kuin pinjan siemenet.

    ReplyDelete
  4. Jaska

    Täällä voit pöhköillä niin paljon kuin haluat :)
    Cashew-pähkinät sopivat hyvin ruokiin. Pinjan siemeniä emme ole kokeilleet, mutta auringonkukan siemeniä kyllä.

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)