Sunday, September 23, 2007

OSTOKSILLA JA SYÖMÄSSÄ YSTÄVÄN KANSSA

.

A sale in a bookshop. I bought a pocket dictionary of synonyms, a notebook with silk covers, a book that teachers one to be a good speaker and another one on siblings.

Mukava lauantai-iltapäivä ystäväni Charlottan seurassa. Tavanomaisessa kohtaamispaikassamme, Malmin Suomalaisessa kirjakaupassa, sattui olemaan alennusmyynti. Ostin silkkikantisen vihkon johon aion kirjoittaa persiankielen sanoja, pienen englannin synonyymisanakirjan, Mari Aulangon luontevan esiintymisen teoksen ROHKEASTI PUHUMAAN sekä sisaruutta käsittelevän opuksen, jota esittelen

ARJEN TERAPIAN BLOGISSANI.

Minulla oli kamera laukussani eilen mutta en tullut ottaneeksi sitä kertaakaan esiin. Sateenvarjon ja kantamusten kanssa en halunnut. Kuvaamisesta puheennollen Charlottalle oli käynyt kommellus joka filmiltä katsottuna ehkä huvittaisi, mutta ei niin kovasti elävässä elämässä. Hän oli junaa odotellessaan ripustanut sateenvarjonsa roskiksen reunaan kammatakseen tukkaansa, mutta juna tuli juuri silloin ja sateenvarjo jäi ilmeisesti sinne roikkumaan.

Katselimme tavaratalossa sateenvarjoja mutta hän ei löytänyt valikoimasta itselleen sopivaa. Ei se mitään. Sade oli jo tauonnut emmekä liikuskelleet ulkosalla, vaan ostarilla. Junaradan yli kulkeva jalankulkusiltakin on katettu. Sitä kävellessämme, matkalla kirjakaupasta Prismaan ja ravintola Rossoon, annoimme kolikoita katusoittajalle ja nälkäpäiväkerääjälle.

Sillä osuudella on yleensä arabin näköinen mies tauluja kauppaamassa. Olen kulkenut siitä lukemattomia kertoja. Tällä kertaa hän puhutteli meitä ja jäimme hetkeksi juttelemaan. Selvisi että hän on libanonilainen. Kerroin osaavani vähän persiaa ja tämän hengenheimolaisuutemme(ko?) innostamana hän kehotti minua aina tulemaan hänen kanssaan juttelemaan kun olen lähettyvillä.

Söimme ja joimme Rossossa täsmälleen samat jutut, ja saimme tismalleen samansuuruiset laskut. Tuttu tarjoilija Erja huolehti hyvinvoinnistamme. Charlotta on entinen naapurini ja entinen italian kurssilaiseni monen vuoden takaa. Joimme italialaista olutta, söimme broileria sinihomejuustokastikkeessa ja omenapaistosta jäätelön ja kahvin kera.

Juteltiin kaikkea mahdollista ja vähän mahdotontakin. Aika kulahti nopeasti, mutta virkistynyt mieli pysyy kauan.
.

8 comments:

  1. Italialaista olutta en muistaakseni ole juonut..

    ReplyDelete
  2. Minä join tätä Menabreaa jo toista kertaa. Edellinen kerta oli 11.8. mistä tein postauksen kuvien kera. Silloin kerroit juoneesi "Kinnekulles eget färsköl" :)

    Tuo Menabrea oli hienoa pehmeää olutta, jonka vaahtokin oli jotenkin hienostunut. Upea juoma. Ei mitään rapakaljaa :D Kallista oli.

    ReplyDelete
  3. Rapakaljaa tosiaan maistoin Venäjällä :)
    Sellaista halvinta, mitä he itse joivat ja jota tulkki ei suositellut..

    ReplyDelete
  4. Mut hei kuules, kerro mulle mitä ruotsin sana "raappakalja" merkitsee. Anna joku esimerkki sanan käytöstä. Olen hyvin kiinnostunut. Kuulin sen mielestäni kerran TV-sarjassa Rederiet.

    ReplyDelete
  5. "Rappapkalja" betyder struntprat, tyhjän puhumista. Me jäädään ilman sivistystä nyt :)

    ReplyDelete
  6. Att prata rappakalja är att prata persilja eller gallimatias. Att helt enkelt uttala meningslösheter eller något ingen vill lyssna på. Den som pratar rappakalja brukar man kalla pratmakare, pratkvarn eller liknande.

    ReplyDelete
  7. On olemassa pelikin Rappakalja

    ReplyDelete
  8. Hieno juttu, Hannele! Monet kiitokset selityksestä.

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)