Monday, September 29, 2008

Maanantaita



Uutta oppilasta haastattelin tänään, ja huomenna alan opettaa hänelle englantia. Tulee virkistävää vaihtelua viikko-ohjelmaani. Se on harrastusluontoista opiskelua, ei työpaikan sponsoroimaa, ja oppilaani on eläkeläinen. Aion soveltaa suggestopedisiä ideoita ja käyttää luonnonmenetelmää. Katsotaan sitten mihin se johtaa, mutta tänään jo naurettiin ennakkoon sen verran että hauskaa siitä varmasti tulee. 

Näin ilmoituksen tempauksesta jossa tavoitellaan kahvinjuonnin maailmanennätystä. Tarkkaan en tiedä mistä on kyse mutta sanon suoraan että kammoksun ylensyöntiä ja juontia, niin muodoin kaikkia liiallisuuteen liittyviä kilpailuja ja jippoja, Muistan lukeneeni vodkanjuontikilpailusta pari vuotta sitten. Viinaa hölskyvä voittaja vietiin taksilla kotiinsa, minne hän myöhemmin kuoli.

Aika paljon on lehdissä huomionarvoista asiaa Kauhajokeen liittyen. Tavallisissa perheissä voidaan tehdä yhtä ja toista. Lapsiperheissä voidaan alkaa huolehtia omista lapsista uudella tavalla ja ottaa lasten ystäviäkin huolenpidon piiriin. Voidaan puhua syrjinnästä ja kiusaamisesta, ilman paasaamista, asiallisesti, ja antaa jälkikasvulle ihmisystävällisiä ajatuksia ajateltavaksi. Kehottaa heitä puhumaan koulussa hiljaisillekin oppilaille, joille muut eivät puhu. 

Pelottelu ei kannata. Pelko lamaannuttaa. Parempi edetä myönteisen tervehenkisen asennoitumisen kautta. Syyttely ei kanna hyvää hedelmää, ei myöskään pessimismi, kielteisyys eikä kyynisyys. Elämä jatkuu. 

Bonuskortti ei vielä ole tullut postissa. Jokin aika sitten ajattelin sen ottaa Ässän ja Plussan lisäksi. Nyt aion myös ottaa Suomalaisen kirjakaupan kortin. Korttipakka paksuuntuu. Hain jo lomakkeen täytettäväksi. Noista molemmista sai hakemuslomakkeen yhteydessä tilapäisen kortin heti käteen. 

Hassu kirjakaupassa käynti viimeksi. Hälytin alkoi soida sisään mennessämme. Myyjä porhalsi luoksemme pahoitellen - laite oli oikutellut jo aiemmin. Hän kysyi oliko meillä kirjaston kirjoja mukanamme. Näytin hänelle juuri Kirjatorilta ostamaani opusta, mutta ei se aiheuttanut hälytystä uudelleen kokeillessamme. Sitten mieheni kokeili kävellä porteista ja summeri hälytti. Mikä lie vika, koska ei hänellä ollut mitään kirjoja tai muuta rekvisiittaa mukanaan. Avasin vielä laukkuni ammolleen, mutta myyjä teki pienen "eihän me nyt kenenkään laukulle mennä" - eleen. Heh, ei se mitään. Kuulun "se jolla ei ole mitään salattavaa, ei salaa mitään" - koulukuntaan. Muut toimikoot oman tyylinsä mukaisesti. Kirjatorilta olin ostanut kauan havittelemani Jari Sinkkosen kasvatusoppaan ja Suomalaisesta löysin tuoreimman Keltikangas-Järvisen temperamenttikirjan, josta en ollut edes älynnyt haaveilla, kun en siitä tiennyt. Tämän kirjakauppareissun muistan vielä kauan.

11 comments:

  1. Really beautiful!!!
    Nice image, pretty colours and very good photo.
    Congratulations!!!

    ReplyDelete
  2. Thank you, David

    It is autumn in Finland :)

    ReplyDelete
  3. Nuo hälytykset on sitten säikäyttäviä, vaikka kuinka tietää että ostot on maksettu. Pojan 15 v. kohdalla hälytti tässä viimeksi ja vaikka kunnon poika onkin, niin kuinka tulikin mieleen että ei kai se nyt mitään ole ottanut... Ei ollutkaan, myyjä päästi meidät ja arveli hälytyksen olleen väärä. Autossa poika laittoi jalkaan juuri ostettua lenkkaria ja sinne olikin kärkeen luiskahtanut myyjän juuri irrottama hälytin - vietiin se sitten kauppaan.

    Ihana on tuo vaahtera - se on kyllä kaunis puu koko vuoden, sillä vanhojen vaahteroiden känkkyräinen muoto on talvellakin kaunis.

    ReplyDelete
  4. Jos Seinäjoen "viesti" leviäisi kuvaamallasi tavalla, se olisi siunaukseksi, vaikka turhan rankka herätys, mutta kuitenkin . . .

    Minäkään en siedä syöntikilpailuja, ne ovat niin sairaita, että vanhojen elokuvien "kermakaakku naamalle", joka parissa harvinaisessa tapauksessa on tuntunut hauskalta, nykyisin toistettuna inhottaa.


    Kaunis kuva! Syksy on valmistautumista kevääseen. saamme siinä välissä vähän hypernehtiä. (Minulla ilmeisiä kääntäjänlahjoja?)

    Ja mää kyllä oon Utukka enkä Nukkasukka. Tyhmä komputteri!

    ReplyDelete
  5. Niitä kilpailuja... Kuopus keroi, että muutamat hänen armejakaverit kilpailivat hamburilaisten syönnillä, tusinan verran - eivätkä voineet hyvin, vaikka hengissä pysyivät.

    ReplyDelete
  6. INKIVÄÄRI: Uskomatonta mitä kaikkea päässä ehtii risteillä parissa sekunnissa kun hälytin pärähtää. Onko sattunut joku erehdys, tai onko joku tahallaan pistänyt pojan taskuun jotain ja heitetäänkö hänet nyt syyttömänä vankilaan? :D Kaikin puolin hyvä että maine puhdistettiin.

    Nytpä muistan tarkkailla vaahteroiden känkkyräistä muotoa vastedes. Kiitos :)

    UTUKKA: Minua on siistinä ihmisenä aina häirinnyt kermakakkujen heittely. Tulee mieleen että se kaikki sotku pitää siivota :(

    HANNELE: Armeijaikäisiä kai helppo yllyttää mihin tahansa, ja poikia varsinkin. Huono olo muistuttaa jonkin aikaa huonosta päätöksestä, kuten krapulakin. Kunpa siitä oppisi.

    ReplyDelete
  7. Krapula.... mikä se on :)

    ReplyDelete
  8. Mulle tulee kahvista huonompi olo, jos olen ilman...

    ReplyDelete
  9. Oletko lukenut Daniel Golemanin Sosiaalisen älyn ja/tai Tunneälyn?

    ReplyDelete
  10. Piatta1:00 pm

    Sillä vain, että jos olet, mitä mieltä niistä olet? Jos et ole, lue ihmeessä (:

    ReplyDelete
  11. Hannele: Yhdelle tutulle tulee päänsärky ellei saa kahvia.

    Piatta: Olen lukenut molemmat, mutta vasta yhden kerran. Koska minulla on molemmat kirjahyllyssäni, voin koska tahansa lukea uudelleen. Briljantit opukset! Kiva kun muistutit, Jotain pientä olen toiseen blogiini niistä jossain vaiheessa kirjoittanutkin.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)