Friday, January 23, 2009

Eiköhän puhuta suomea



Tämä uusi pussilakanahan on hirveä. Our new duvet. (Well, one of them.)

Kirjoitan perjantairaporttia nettikurssilaisille. Viimeistelyä vaille. Eilen aloitin, ja tänä aamuna neljästä viiteen koostin.

Ääni kesti aamun molemmat oppilaat, mutta nyt pitää lepuuttaa. Onneksi seuraava opetus äänen kanssa vasta huomisaamuna. 

Mietin vielä - nyt kun sain blogikaverilta tiedon että suomen kielessä on usein tapana pidentää vierasperäisen sanan loppukonsonantti tyyliin MARS - MARSSISSA - Jos se on suomenkielisille luontainen tapa, lieneekö joku samantapainen ilmiö syy suomalaisten pyrkimykseen vetäistä OPEN, MEETING jne muotoon ouppen ja miitting? 

Ihmisellä on taipumusta hakeutua itselle luontevimpaan tyyliin. Vaikka opettaja huomauttaa, korjaa, valistaa... kaikki eivät tee parannusta ja irtoa tuosta tavasta. Ei nähdä syytä "puhua vaikeasti". Melkeinpä siirretään vieraisiin kieliin mentaliteetti: "Eiköhän puhuta suomea kun ollaan Suomessa." 

Siirrynpä nettikurssien pariin...  Siellä sitä ääntämistä ei niin kovin selvästi huomaa.


10 comments:

  1. Hirveä todellakin! :D :D :D

    ReplyDelete
  2. SIROKKO: "Tämä nahkatakkihan on hirveä" - :D

    ReplyDelete
  3. Kiva kun kurkkusi parempi. Suomi nuerena kielenä kirjoittaa niin kuin lausutaan (ei voi verrata englantiin ja ruattiin).

    Minä kyllä kirjoittaisin Marsissa, koska MARS on nimi, paikka.

    ReplyDelete
  4. P.S.
    Pussilakanasi ihan mieleeni.

    ReplyDelete
  5. Jonna: :D

    Hannele: Pussilakana on jotenkin niin suomalaisen maun mukainen, metsiimme viittaava, rauhoittavan värinen.

    MARSin suhteen puhuin ihan vaan ääntämisestä, mutta nyt kun mainitset, muistan nähneeni joitakin kirjoitustapauksia joista päättelin että kirjoittaja äänsi eri tavalla kuin itse olisin ääntänyt... esim sain meilin joka alkoi Hei Riitta - äännän itse nimeni kuten kirjoitetaan Rita.

    ReplyDelete
  6. (näitkö hirvifilttini?

    http://hannelesjul.blogspot.com/search?q=julpyjamas

    ReplyDelete
  7. Hah, riemastuttava!

    ReplyDelete
  8. Olisiko tällaisella oudolla ilmiöllä tekemistä suomen kielen geminaation kanssa?

    On outoa, että suomen kielessä painoton vokaali voi olla lyhyt ja painollinen pitkä: sanoo, puhuu, makaa. Siitä syystä joissakin murteissa on painollisessa tavussa konsonantti kahdentunut: sannoo, makkaa.
    Joillakin alueilla on vielä ns. erikoisgeminaatio, johon ei olisi syytäkään: paimennii. (paimenia)

    Esim. ruotsissa on niin, että painollisessa tavussa on joko pitkä vokaali tai pitkä konsonantti (maka, macka), joten ruotsalaiset ääntäisivät esim. suomalaisen sukunimen Takalo joko Taakalo tai Takkalo.

    Enpä ole ennen suomen kielessä kiinnittänytkään huomiota mainitsemaasi asiaan. Kokeilin ääntää tuota marsilaista ja onkohan niin, että kun oikein ponnekkaasti sanoo sanan, ei sitä ässää saa pysäytetyksi ajoissa :)

    ReplyDelete
  9. KIRLAH: Onpa ihanaa lukea näitä lausuntojasi :) Minulla hintelät tiedot suomen kielestä. Tykkään saada tietojasi ja pohdintojasi.

    Hah hah, kommenttisi loppuosa hauska :D Se voi olla juuri noin.

    ReplyDelete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.