Wednesday, June 11, 2014

Julie Berry, Kunnes kerron totuuden


Julie Berry: Kunnes kerron totuuden
Kustantaja: Tammi
Alkuperäisteos: All the Truth That's In Me
Suomentanut: Kaisa Kattelus
Ilmestyy: Kesäkuu 2014
Adlibris

Voi mitkä viekkaat teppposet tämä kirja tekikään minulle ! Houkutti mukaansa ensi sivulta ja piti otteessaan loppuun asti ja vähän ylikin. Lehdet kahisivat kun kahlasin yhdestä jännittävästä vaiheesta toiseen sivuja käännellen. Uteliaisuuteni ei herpaantunut hetkeksikään, ei ihmetykseni eikä ihailuni. Tarina sijoittuu härkävaljakoiden, kyläkoulujen ja häpeäpaalujen ajan Amerikkaan. Lukijan on itsensä arvailtava mitä vuosia eletään, jos se häntä kiinnostaa. 

Lukunäyte löytyy Tammen esittelyn perästä, kohdasta Lisätietoja. Luin esittelyä myös englannin kielellä, mutta mielestäni suomenkielinen esite vei voiton. Huomattavasti vetovoimaisempi. Ei silti että kirjaa olisi minulle tarvinnut suitsuttaa yhtään sen jälkeen kun aloin sitä lukea. 

Voisin mainita vaikka miten monta kiehtovaa yksityiskohtaa kirjasta, mutta en tahdo pilata kenenkään omaa lukukokemusta. Mainitsen vain yhden. Seurasin ammatillisella mielenkiinnolla sitä miten päähenkilömme Judith opetteli puhumaan sen jälkeen kun hänen kielensä oli katkaistu tyngäksi. Opetan englantia ja koulutukseeni on kuulunut fonetiikka. Tunnen vokaalien ja konsonanttien artikulointitavat. Muut lukijat uppoutuvat kukin mihin uppoutuvat. Itse asiassa uppouduin koko kirjaan täysillä; vanhaan aikaan, peltotöihin, ruuan hankintaan, eläinten läsnäoloon, vuodenaikojen vaihteluun, juonen taitavaan punontaan, henkilökuvauksiin, miesopettajan niljakkaaseen kierouteen, ihmisten heikkouksiin, tasa-arvon puutteeseen, oikeuden voittoon lopussa.


Tilanne kotona niinä parina kolmena päivänä kun luin kirjaa: Kyllä se puutarha siellä itsekseenkin pärjää. "Siinä on kastelukannu. Kastelkaa itsenne. Tulen heti kun saan kirjan loppuun."


Katselen tuota takakantta mielelläni ja annan mielikuvituksen liitää. Näen siinä peilin, tai eläimen nahan, vuodan johon on kirjoitettu kirjaimia tai hakattu taltalla. Irrotan siitä yhden lukijan sanat. Ne kuvaavat minunkin tuntemuksiani: "... kaikin puolin palkitseva ja ihana lukukokemus, joka jää pyörimään päähän pitkäksi aikaa."

Kunpa voisin lukea kirjan heti uudelleen. Äh, pakko odottaa vuosi tai kaksi.

10 comments:

  1. Hyvä kirja vie mennessään ja pitää otteessaan.
    Aivan upea alppiruusu.

    ReplyDelete
  2. Arleena: Näin on. Tunsin melkeinpä olevani vanki :D

    Alppiruusun olemme kasvattaneet aika pienestä, ja yhtenä vuonna katolta pudonnut lumi turmeli sitä, mutta hyväksi se on kasvanut.

    ReplyDelete
  3. minä olen viime aikoina laiskistunut lukemissessani..
    Oiskohan tuo kirja minulle?
    Tekee pahaa tuo kielen katkaisu, niin paljon..

    ReplyDelete
  4. Hanne: Suosittelen mitä lämpimimmin ! Kirja on itse asiassa young adult - kategoriassa eikä siinä ole kauheuksia joilla mässäiltäisiin. Kielen katkaisua ei tarvitse ajatella ellei itse välttämättä halua :) Minä nyt vaan kieltenopettajana jäin sitä aprikoimaan. Päähenkilö oppii puhumaan, hyvin siinä käy !

    ReplyDelete
  5. Peikkokin tykkää kirjoista. Se lukee niitä aina välillä. Tuota se ei vielä ole ehtinyt, mukavaa, että on ainakin yksi lukematon kirja olemassa :)

    ReplyDelete
  6. Kaikki eivät arvaisikaan että peikot osaavat lukea. Juu, niin se on että lukemattomia kirjoja on enemmään kuin luettuja. Onneksi :)

    ReplyDelete
  7. Ihana alppiruusu ja sehän ei kovin paljon hoidosta perusta. Tykkää olla rauhassa.
    Tätä kirjaa odotan kirjastosta, aika kauan muuten olen odotellut...koukutit minut tuolla kieli leikattiin-jutulla.

    ReplyDelete
  8. Mai: Tosi on; alppiruusua ei tarvitse hoidella kunhan sen istuttaa rodomultaan. Toivottavasti saat kirjan pian. Minut se lumosi kertakaikkiaan :)

    ReplyDelete
  9. Mielenkiintoni kirjaa kohtaan heräsi - kiitos! Toistan muiden sanomaa, mutta pakko minunkin todeta: upea alppiruusu!

    ReplyDelete
  10. Aion ehdottomasti lukea tuon kirjan uudelleenkin :) Toivottavasti saat sen käsiisi.

    Alppiruusu kukki ihanasti mutta nyt kukat ovat lakastumassa. Olipa hyvä että otin kuvia.

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)