Thursday, July 31, 2014

Timo Parvela, Paten aikakirjat



Kirjailija: Timo Parvela
Teos: Paten aikakirjat
Kustantaja: Tammi 2014
Kuvittaja: Pasi Pitkänen
Sivuja: 96
Mistä: Arvostelukappale kustantajalta

Näennäisen helppoa luettavaa, mutta rivien väliin kätkeytyy kiemuroita ja taitavaa juonenpunontaa. Niin hauskaakin että hihittelin ääneen, vaikka ei olisi pitänyt, kun miehelläni ja minulla oli yhteinen lukuhetki olohuoneessa ja hän oli syventynyt omaan kirjaansa. Siirryimme siitä sitten keittiöön. Hän aloitti ruuanvalmistuksen ja minä luin hänelle ääneen Paten päiväkirjaa. Kohta hihittelimme molemmat.

Parvela hallitsee tämän huumorin lajin. Päähenkilöllämme Patella on runsasta aivotoimintaa, mutta hänen ajattelunsa ja johtopäätöksensä kaikesta hänen näkemästään ja kuulemastaan ovat niin pöhköllä tavalla vääriä että lukija ei voi olla hörähtelemättä tahattomasti eikä ihastelematta sitä miten yksi asia johtaa toiseen, mistä on tuloksena monimutkainen vyyhti. Vyyhti purkautuu auki yhtä taitavasti kuin se on hölmöillen sotkeentunutkin, eikä Patella ole aavistustakaan asioitten oikeasta tapahtumistavasta eikä siitä mikä on mitä. 

Äidin veli eli eno on tulossa ja häntä lähdetään lentokentälle vastaan. Pate luulee tietävänsä mikä eno on. Hän muistelee koulutunnilla kuulleensa että se on suuri lintu joka ei osaa lentää. Äiti ja isä juttelevat että tunnistavat enon varmaankin silmälaseista ja viiksistä vaikka edellisestä tapaamisesta on vuosia. 

"Minä hämmästyin. Harvalla linnulla nimittäin on viikset ja silmälasit. Päättelin että viiksiä ja silmälaseja tarvittiin tullin hämäämiseksi. Ehkä enojen maahantuonti on kiellettyä."

Paten päiväkirja sisältää paljon teknisenoloisia piirustuksia. (Klikkaa kuva isommaksi.) Tuleekohan hänestä tiedemies vai insinööri? Piirroksissa ei ole käytetty värejä mikä lisää teknistä vaikutelmaa. Tosin se hiukan hämmentää että hän heitti alussa ruutuvihkon roskikseen ja perusti supersalaiset nettisivut, jonne alkoi tehdä merkintöjä. Eli ovatko aikakirjat netissä vai paperilla? Luultavasti netissä, koska salaisiin postauksiin tulee aina kommentteja luokkakavereilta. 


Kerronta ja juoni kehittyvät ja paranevat loppua kohti. Seuraa juttua viiksistä, kommelluksia lääkejuoman kanssa, uimakoulua ja melkomoista loisketta altaassa, romantiikkaakin.

Veikkaan että lapset saavat Paten aikakirjoista ensin yhdenlaisen elämyksen ja myöhemmin iän kartuttua toisenlaiset oivallukset. Ihan pienille monet nyanssit eivät valkene. Me keski-ikäiset alamme olla jo tarpeeksi kypsä lukijakunta kirjan koko sisällön käsittämiseen. (No heh heh, vitsailen.)


Kaikki hauskuus loppuu aikanaan, mutta olisi kurjaa jos se loppuisi liian aikaisin. Kirja oli sopivan pituinen. Tarinaa ja yksityiskohtia oli runsaasti ja niitä on nyt jälkikäteen eri mukava selata ja muistella. Tämä ei takuulla jää yhteen lukukertaan. On se sen verran kreisi kokemus. Linnanmäen härveliin rinnastettava kirjojen maailman tarinahärveli. Fiuu... !

Aikaisempi postaukseni jossa muutama sana Timo Parvelan Ellasta ja Patesta.

2 comments:

kyllimarjaana said...

Kiitos kommentistasi. Selasin postauksiasi ja huomasin, että olet ollut varsin "uuttera" niiden kanssa. Minä olen postaillut laiskanlaisesti jo pitkään.
Kesä meidän seudullamme on ollut paras miesmuistiin, lämmintä ja sadetta just sopivassa suhteessa. Luonnon kukat ja istutetut myös ovat reheviä tänä kesänä. Huomasin juhannuksen aikoina, että mm. kurjenpolvet kukkivat tavattoman pitkään. Jopa piharuoho on parempi kuin ikinä. Meillä on älyttömän iso maalaispiha, joten emme ole koskaan sitä lannoittaneet, pelossa, että se tulee liian reheväksi ja mahdottomaksi hoitaa.Tuo minun isompi kukkakumpuni on maakellari, minkä reunoille olen yrittänyt saada kukkia. Pienempi on naamioitu kanto.

Rita said...

Kyllimarjaana: Teidän kesä kuulostaa hienolta. Meillä on ollut hassussa suhteessa ensin kylmä kesäkuu ja sitten hervottomia helteitä. Olen omenoista huolissani kun niitä tippuu kaneliomenapuustamme koko ajan, epäilemättä kuivuuden vaikutuksesta.

No maakellariksi sen yhden kummun tajusinkin, söötin näköinen laitelma. Naamioitua kantoa en olisi arvannut :)