Thursday, January 29, 2015

David Walliams, Herra Lemu


Kirjailija: David Walliams
Alkuperäisteos: Mr Stink (2009)
Kustantaja: Tammi  (2014)
Kääntäjä: Jaana Kapari-Jatta
Sivuja: 256 sivua


Vihdoinkin uskaltauduin lukemaan tarinan lemuavan kulkurin ja koulutyttö Chloen ystävystymisestä. Erityisherkkänä, aistiärsytyksistä kärsivänä aspergerihmisenä kai pelkäsin että pyörryn löyhkään koskapa lykkäsin kirjan lukemista. Kun aloin lukea, juonen käänteet tempasivat minut mukaansa ja kiinnostus ja nautinto kestivät loppuun asti. 

Alkupuolella selvisi mitä hyötyä pahasta hajusta voi olla. Herra Lemu ja Chloe kävelivät sisään Starbucks kahvilaan ja... "tuoreen kahvin tuoksu pökräsi ja kuoli. Herra Lemun oma erityinen haju levisi sen tilalle. hetken oli hiljaista. Sitten syntyi pakokauhu. Ihmiset alkoivat juosta kohti ovea siepattuaan lautasliinat jonkinlaisiksi kaasunaamareiden korvikkeiksi. Jättäkää Starbucks!, huusi joku henkilökuntaan kuuluva ja hänen työtoverinsa lakkasivat heti kantamasta kahvia ja pakkaamasta muffinseja ja juoksivat henkensä edestä. Näyttää vähän väljenevän, herra Lemu tuumasi. Pian ei kahvilassa ollut ketään muuta kuin he kaksi. Ehkä noin pahalle haisemisessa on etunsakin, Chloe ajatteli..." "No niin, tyttöseni. Asetupa istumaan, herra Lemu sanoi, ja kerro mitä tahtoisit juoda. Öö... cappuccinon, kiitos, Chloe vastasi, yrittäen kuulostaa aikuiselta. Minä taidan ottaa saman. Herra Lemu touhusi tiskin takana ja alkoi availla purkkeja. Selvä pyy, kaksi cappuccinoa tulossa tuossa tuokiossa."

Walliamsin huumori on valloittavaa. Tilannekomiikka riemastuttaa. Lukijalla on hauskaa sivu toisensa jälkeen. Ja kuitenkaan kirja ei ole sitä miltä se vaikuttaa jos tyytyy lukemaan sen vain ajanvietteenä ja hauskutuksena.  Tarinaan kätkeytyy isoja opetuksia ja monta tärkeää asiaa mietittäväksi. Se sopii mainiosti johonkin lasten lukupiiriin tai koulutunnille missä herätetään keskustelua kiusaamisesta, ystävyydestä, pinnallisuudesta ja tunteista. Siitä että kaikki ei ole sitä miltä se vaikuttaa eikä ihminen ole sama kuin ulkoinen olemuksensa. Ystävyys on tärkeää. Perhe on tärkeä. Läheiset ihmiset ovat tärkeitä. 

Adlibris selostus.

Kirjablogeista löytyy mukavia postauksia Herra Lemusta. Linkitän tähän.



Lumiomena (ja hänen tyttärensä).



6 comments:

  1. Kirjan nimi saa jo hymyilemään.Mutta hyvä sanoma kirjalla:)

    ReplyDelete
  2. Minä olen tätä kyttäillyt aleista ja kirjastosta sen jälkeen, kun huomasin kuka kirjoittaja oikein on :D!

    ReplyDelete
  3. Jael: Heh, minua nimi kauhisti :D Mutta itse tarina on iki-ihana !

    ReplyDelete
  4. Bleue: Toivottavasti löydät ! Tästä ei voi olla tykkäämättä. Tsekkasin juuri netistä; se on myös elokuvana. Olen juuri aikeissa katsoa trailerin:

    https://www.youtube.com/watch?v=QscNF2nukuo

    ReplyDelete
  5. Loistavaa juttua. Häiriintynyt huumori huumori avata outoja ovia.

    "Kun Jumala sulkee yhden oven, niin hän joko lyö sinut suljettua ovea vasten tai heittää sinut avaamattoman ikkunan läpi Empire State Buildingin yläkerroksista."

    Tuoksu- ja makuyliherkkyydestä Ruukinmatruuna on tainnut kirjoittaa joskus.Toiset esim. eivät voi sietää greippiä tai sipulia.

    Ja mitä tuohon persoonaluokitteluun tulee, niin 22nd Special Air Service Regiment hakee todella omituisia yksilöitä harvoihin riveihinsä.

    Let's face it. Noin 5¨% hakijoista edes pääsee sisään sinne. 60% pyrkijöistä on jo valmiiksi eliittiä, laskuvarjojääkäreitä.

    SAS tahtoo omituisia otuksia. Äärimmäisen sosiaalisia tyyppejä, jotka viihtyvät itsekseen.

    Äärimmäisen aggressiivisia, äärimmäisen kärsivällisiä ja empaattisia tyyppejä. Äärimmäisen vakavia, äärimmäisen huumorintajuisia.

    Valintakriteerit ovat jo noinkin psykologisesti ristiriitaisia. Ei mikään ihme, että harva pääsee läpi.

    Seuraava kirja valaisee asiaa:
    http://www.amazon.co.uk/Eye-Storm-Twenty-Five-Years-Action/dp/1843170523

    Kiitos Kopsille, ÖP/HQ toivottaa makoisia unia:

    https://www.youtube.com/watch?v=ca-0EaaIvGo

    Ja sitten myös sitä, että kaikille löytyisi ystävä:

    https://www.youtube.com/watch?v=ze9wH3lSmRg

    ReplyDelete
  6. Ötö: Kiitos monipuolisesta kommentista !

    Äkkiä katsottuna valintakriteerit voivat vaikuttaa ristiriitaisilta, mutta esimerkiksi parhaat pelastustyötekijät ovat sellaisia jotka pystyvät irtaantumaan säälin ja pelon (ynnä muista) tunteista pelastusoperaation ajaksi.

    Omassa itsessäni tunnistan kuvauksen "äärimmäisen sosiaalinen joka viihtyy itsekseen". Se on annostelukysymys :)

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)