Monday, August 17, 2015

Riad Sattouf, Tulevaisuuden arabi 1


Kirjailija: Riad Sattouf
Teos: Tulevaisuuden arabi 1. Lapsuus Lähi-Idässä 1978 - 1981
Kustantaja: WSOY (2015)
Alkuperäisteos: L'Arabe du Futur. Une jeunesse au Moyen-Orient
Suomentaja: Saara Pääkkönen
Laji: Omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani
Sivumäärä: 158
Mistä sain: Kustantajalta. Kiitos.
Yleisarvio: Wow mikä lukemus - ja kokemus ! 


Teos on voittanut useita kirjallisuus- ja sarjakuvapalkintoja.

Lähtöasetelma: Kaksivuotias Riad muuttaa syyrialaisen isänsä ja ranskalainen äitinsä kanssa Georges Pompidoun Ranskasta, Pariisista Tripoliin (Libyaan), mistä isä on saanut paikan opettajana. Vallassa on Muammar Gaddafi.

Pari vuotta myöhemmin perhe muuttaa Syyriaan, isän kotikylään. Vallanpitäjänä Hafez Al-Assad. 

Monenkirjavien kokemusten jälkeen palataan Pariisiin. Pikku Riad on helpottunut, mutta sitten kuitenkin isä ilmoittaa että lähdetään takaisin Syyriaan. Riad kysyy peloissaan: "Pa- palaammeko me Syyriaan?" Isä vastaa: "Tottakai. Kouluhan alkaa kohta. Et sinä voi koko elämääsi lomailla. TULEVAISUUDEN ARABI KÄY KOULUA." 

Tarina jatkuu osassa 2, joka ilmestyy suomenkielisenä ensi vuonna. Omat fiilikseni ristiriitaiset: Toisaalta kauhistaa lähteä takaisin katsomaan takapajuista ja osin väkivaltaista elämää ja kokemaan pikkupojan kanssa turvattomuutta, toisaalta haluan kiihkeästi edelleenkin seurata tätä huumorin sävyttämää inhimillistä tarinaa, joka avaa yhden jos toisenkin näkökulman ihmiseloon. Välillä melkein tukka nousee pystyyn, välillä on pakko nauraa ääneen. On se niin että haluan jatkoa. 

Lue lisää täältä: ADLIBRIS

RANSKAKSI täällä: LINKKI.


Vaaleatukkaisen pikkupoikamme piirtäjänlahjat saavat huomiota kun hän piirtää ihmisen ja isä tunnistaa siitä Pompidoun. 


Poikien sotaisat leikit ja väkivalta ovat läsnä kirjassa. Pikku Riad huomaa että väkivalta vetää häntä puoleensa. Panen merkille äidin passiivisuuden. Länsimaiseksi naiseksi hän näyttää sopeutuvan oudon hyvin oloihin joissa miehet ovat ikäänkuin naisten yläpuolella.

Kerronnassa yhdistyy loistavasti lokikirjanomainen ja dokumentin tapainen raportointi ja pikkupojan näkökulma. Pienen Riadin on venytettävä ajatteluaan moneen suuntaan kahden eri kulttuurin välillä. Uudet asiat ja kokemukset seuraavat toinen toistaan. Arabian kielikin alkaa hiukan avautua. Vastakkain eivät ole ainoastaan länsimaalaisten ja arabien erilaisuudet. On myös yritettävä saada selvää eri sukupolvien tavoista ja opeista. Ikätoverit tuntuvat erikoisilta, ja vanhemmassa sukupolvessa, sekä äidin että isän vanhemmissa riittää ihmettelemistä. 


Tuttuuden tuntemuksia kirjaa lukiessa:

Opiskelin 19-vuotiaana italialaisessa ulkomaalaisyliopistossa Perugian kansainvälisessä kaupungissa. Opiskelijaporukka koostui suureksi osaksi Pohjois-Afrikan ja Lähi-Idän arabeista, vaikka eurooppalaisiakin oli. Tuolloin sain ensi kosketuksen Lähi-Itään. Tosin ihastuin iranilaisten ystävieni puhumaan persian kieleen enkä arabialaisuuteen. Itse olin opiskelemassa italiaa, mutta siinä sivutuotteena opin jotain pientä Lähi-Idästäkin. Tämän taustani ansiosta luin ja katselin Tulevaisuuden arabia miellyttävien tuttuuden välähdysten ja hauskojen muistojen kautta. Tuntui niin kovin tutulta kun kirjan alussa Riadin isä oli nuorena opiskelijana Pariisissa ja alkoi hieroa tuttavuutta tulevan vaimonsa, Riadin äidin, kanssa, Sorbonnen yliopiston ruokalassa. Minunkin menneisyydessäni eri kansalaisuudet kohtasivat yliopiston ruokalassa. Muistoja tulvi mieleen. 

RANSKAKSI voit lukea sarjakuvaa täällä: LINKKI.

Mitä kivaa jännää muistan Tulevaisuuden arabista? Muutama esimerkki:

Isä kuunteli Radio Monte-Carloa ja piti muovista härkää telkkarin päällä. Radiosta tuli uutisia ja isä kommentoi kaikkea ääneen.

Libyan asunnossa ei ollut lukkoa. Kaikki saivat Libyassa ilmaisen asunnon, mutta kodista ei kannattanut poistua. Muuten huomasi palatessaan että asunnossa asuikin toinen perhe. 

Isä heitti kepin puun latvastoon, minkä seurauksena alas putosi mulperimarjoja. Hän ja Riad söivät niitä.

Hyvä yksityiskohta: Riad huomaa ihmisien ja paikkojen hajut ja tuoksut. "Bébetten luona haisi savulta, oljilta ja mullalta." (sivu 54)

Arjen seikkailuja. Politiikkaa. Monikulttuurisuutta. Näkökulmia. Huumoria. Laaja skaala keskustelunaiheita ja  pohdintojen aiheita.  

Ei ihme että teos on bestseller !

Suosittelen.

10 comments:

  1. En ollut tajunnutkaan, että Tulevaisuuden arabi on sarjakuva-albumi. Vaikuttaa todella kiinnostavalta, menee ehdottomasti lukulistalle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva :) Oli niin huima ja hieno lukukokemus että en voi vähään aikaan lukea mitään muuta. Tätä on ensin sulateltava.

      Delete
  2. Kuulostaa mielenkiintoiselta. On jotenkin ajankohtainen juuri nyt.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Samaa mietiskelin minäkin. Monikulttuurisuus on päivänpolttava aihe.

      Heh - sain juuri työtarjouksen, jonka otin vastaan; maahanmuuttaja - kotiäitien suomen kurssitusta :) En vielä tiedä minkämaalaisia äitejä lapsineen ryhmään tulee mutta innokkaasti odotan pääseväni aloittamaan.

      Delete
  3. Raikas ja valloittava kirja-arvostelu.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Anna. Koko kirja oli jotenkin valloittava - itse asiassa kirjoitin sitä lukiessani lapulle sanan "valloittava" :) Sattuipa hauskasti.

      Delete
  4. Mielenkiintoiselta kuulostaa vaikken kauheasti välitä sarjakuvista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Itse asiassa minäkään en ole varsinaisesti sarjakuvafani. Lucky Luket, Ahmed Ahneet ja Asterixit olen lukenut useaan kertaan, ja tietty lapsena Aku Ankat, mutta siinä se sitten taitaa ollakin. Näin Tulevaisuuden arabista niin kiinnostavia mainoksia että se oli saatava :)

      Delete
  5. Voi, miten raikkaasti kirjoitat. Ai, tuossa edellä Anna Amnell käyttää samaa sanaa, mutta tämähän vain vahvistaa asian. Osaat kirjoittaa niin vaivattomasti ja rennosti :)
    Minäkin haluan lukea tämän.
    Kiva lukea myös sinun omasta kokemuksestasi. Se on varmaan antanut lisämaustetta lukuelämykseen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihanat kehut, kiitos ! Ja kun vielä tulevat taitavasti kirjoittavalta ihmiseltä niin ovat sitäkin arvokkaammat. Sama pätee Annalta saamiini kannustuksen sanoihin :)

      Vaivattomuus ja rentous tulevat joskus esiin vasta ankaran viilaamisen ja höyläämisen tuloksena :D

      Tykkään yleensä laittaa kirja-arvioihin omaa itseäni. Hienoa saada siitä palautetta.

      Lue ihmessä ! Tämä kirja sopii sinulle takuuvarmasti :)

      Delete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)