Sunday, October 25, 2015

Pienet kirja viihdyttävät


Pienikokoisia kirjoja, kevyitä kantaa, käteviä lukea kun odotin vuoroani lääkärille. Lempifilosofistani Bertrand Russelista kertova kirjanen ja vanha italiankielinen kielitieteen esitys. Sain molempia luetuksi melko pitkälle odotushuoneen häiriöistä huolimatta: radio, edestakaisin kulkevat hoitajat, lapsi joka narskutti lattiaa saappaallaan, toinen joka keksi että paperiarkin lyöminen uudelleen ja uudelleen tuottaa kivan äänen. Pakotin huomioni lukemani kirjan sivulle.

Tykkään varata lukemista mukaan tilanteisiin, joissa joudun odottamaan. En pidä odottamisesta, mutta lukeminen tekee siitä mukavaa. Oli viihdyttävää ja hienoa lukea siitä kun Russell alkoi 11-vuotiaana arvella olevansa älykäs, tutustuessaan Eukleideen geometrian järjestelmään. "Tämä oli yksi elämäni suuria tapahtumia,yhtä häikäisevä kuin ensimmäinen rakkaus."


Kielitieteen kirjan välistä tipahti sinne prässäämäni neliapila. 

Lääkäriajan varaaminen viikolla ei onnistunut. Terveyskeskukseen saa soittaa vasta kello 8.00, ja sitten pitää odottaa että soittavat takaisin. Ei se opettajan ammatissa oikein onnistu. Kaksi kertaa yritettyäni, ja saatuani tietää että päivystysajat olivat menneet, minut nevottiin päivystykseen kello 16. alkaen tai lauantaina kello 8. alkaen. 

Menin lauantaina. Oli jännä kokemus. Ensin kiireellisyyden tarvearvio hoitajan kanssa, lomakkeen täyttö, sitten odotin toista tuntia toisen hoitajan arvioon, ja sen jälkeen pääsin lääkärille, intialaisen näköiselle miehelle. Kaikki olivat asiallisia ja mukavia. Pääsin ulos kello 10.30. Tietokonejärjestelmä petti sinä aamuna, ja siksi resepti kirjoitettiin käsin paperille. Sille hymyiltiin apteekissa. Sain tulehduskipulääkkeen alaselän vaivaani, ja kävin vielä läheisestä Lidlistä hakemassa mustaamakkaraa, joka oli tarjouksessa, ennen kuin lähdin kävelemään kotia kohti. Kotona saatoin lääkkeen otettuani asettua sohvalle mukavaan asentoon kylmäpussin päälle katsomaan TV:stä tallentamaani ohjelmaa Helsingin kirjamessuilta. Toivottavasti sitä tulee lisää alkavalla viikolla. Eivät nuo kahden iltapäivän tallennukseni pitkälle riitä.

Ihana lokakuu. Kauan ei enää saa otetuksia näitä "lehtikuvia". Oi tätäkin koivua kun on kaunis. 


Lehtien harvetessa, iltojen pimentyessä, marraskuun lähestyessä, on juuri sopiva aika alkaa ajatella joulua. Laitoin ensimmäisen punaisen esineen keittiön seinähyllylle ja huomenna voin katsella millä muulla voi viritellä joulumieltä. H a u s k a a.


10 comments:

  1. Geometriaan saivat suomalaiset lapsetkin tutustua 12-vuotiaina, ainakin vielä 1970-luvulla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olin aika huono matematiikassa läpi kouluajan, mutta lukiossa ihastuin geometriaan, ja huomasin tajuavani trigonometriaa. Sini, kosini, kateetti... kivaa :)

      Delete
    2. (Lämpö helpottaa kipua yhtä paljon kuin kylmäpussi, muistan äitini villan; ne patit oksassakin laski)

      Delete
    3. Kiitos paljon ! Kokeilin äsken ja kipu väheni :)
      Minäkin muistan villaisella painamisen.

      Delete
  2. Toivottavasti olo on jo parempi.Minä tilaan lääkäriajan puhelimen applikaatiolla,tosi kätevää,mutta jos on akuutti tapaus niin menen suoraan lääkärille ja yleensä sitten pääsee lääkärille kun on odottanut jonkun aikaa.Mutta yleensä ei sellaisia akuutteja tapauksia ole sattunut paitsi ehkä kerran. Mukavaa sunnuntaita Rita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kipu on vähentynyt, kiitos, Käyn niin harvoin lääkärillä että tämä päivystyksessä käynti oli tosi harvinainen, ja mielenkiintoinen. Elokuussa kävin terveyskeskuksessa tästä samasta vaivasta, ja sekin oli outoa, uutta ja erikoista. Samaten kaksi käyntiä fysioterapiassa, jotka lääkäri silloin minulle määräsi. Toivottavasti tästä ei ala tulla tapa, vaan saan vaivan hoitoon. Mutta kiva tietää että meillä on hyviä lääkäreitä ja hoitajia, vaikkakin hieman vaivalloinen ajanvaraussysteemi.

      Delete
  3. Kolme mukavaa aihetta: pienet kirjat (muistatko italialaiset Millelire-kirjat?), syksyn kauneus ja joulun lähestyminen. Yksi epämukava: terveyskeskusasiakkaiden pääsy hoitoon. Onneksi sait apua vaivaasi!
    Kaunista uutta viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Iloitsemme samoista aiheista :) En tunne Millelire-kirjoja, mutta googlasin, Siellä oli yksi
      kutsuvan näköinen Aforismi del Novecento. Kiitos em- ja sympatiasta. Tänä aamuna kivut
      tuntuvat väistyneen, mutta eilen illalla vielä tuntuivat. Kaunista uutta viikkoa sinullekin.
      Täällä on luvassa sateita, mutta lämmintä. Kivaa.

      Delete
  4. Nuo hoitajien arviot ennen lääkärille pääsyä ovat ärsyttäviä ja mielestäni kaikkien aikaa tuhlaavia. Toivottavasti kipusi on hellittänyt :-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, ihana tunne tänä aamuna kun ei ole kipuja. Eilen epäilin tehoaako lääke sittenkään.

      Sairaalan päivystyksessä hoitaja numero kaksi kyseli onko minulla varmasti kovat kivut,
      kun hänen piti esitellä vaivani lääkärille ja ikään kuin "todistaa" että en ole siellä mistään
      pikkuvaivasta - heille kun tuodaan potilaita ambulanssillakin. Siinä vaiheessa ymmärsin
      täysin miksi heillä on se karsintasysteemi.

      Delete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)