Thursday, May 19, 2016

Aseman lähellä kesäisenä päivänä


Helsingin Rautatientorilla on aina jotain nähtävää. Sain juuri kameran esiin kun symppis Korkeasaaren eläintarhan bussi lähti liikkeelle. Oma heijastukseni mukana otoksessa. Olenko apina vai kissaeläin?


Ateneumin taidemuseo. Kuljin tuolta kauimmaisen pään ovesta silloin kun opetin kieliä museovalvojille. Autojen ja bussien kohina hukutti ovipuhelimesta kuuluvan kehoituksen tulla sisään ja jouduin kurkottamaan siihen puhuakseni, eli kahdella tavalla hankalaa. Rakennus on komea ja opetustyöni aikanaan jännittävä. Taidetta, yleisöpalvelua ja opastamista englanniksi ja ruotsiksi.



Tässä kävelin rautatieasemaa kohti Kaisaniemenkadulta. Rakennusta kelpaa katsella mistä suunnasta tahansa. Aina tekee vaikutuksen.


Enpä ollut koskaan tullut katsahtaneeksi tämän kadun nimikylttiä, vaikka olen tuosta monestikin oikaissut junalle yliopistovuosina. Itäinen teatterikuja. Kansallisteatterin takana, tai oikeastaan sivussa. Sopiva nimi. Huomasin ilahtuvani. Kesäisessä Hesassa riittää ihmeteltävää ja ihailtavaa. Hauskaa kotiseutumatkailua.



5 comments:

  1. jolla silmät mukana, näkee aina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toisinaan vaan niin syvissä ajatuksissa että on ihan sokea.

      Delete
  2. Onpas hauska katsoa näitä kuviasi, kun juuri pari tuntia sitten kävelin samoilla seuduilla. Kävin myös Ateneumissa katsomassa ihania suomalaisia maalauksia. - Kiva kuulla, että olet opettanut kieliä museon henkilöstölle. Minullakin työajalta samantyyppisiä kokemuksia, olen opettanut englantia eri virastojen henkilökunnalle. Mukavia kokemuksia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No meillä riittää juttua näköjään ! Sekä englannista että puutarhanhoidosta,
      ja ties mitä tässä vielä keksitään. Kiva kiva :)

      Delete
  3. Niin kesäisen näköistä! Toivottavasti kesä jatkuu myös silloin kun se on virallisesti kesä.

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)