Monday, October 23, 2017

Oranssia, kuparia ja keltaista, satumaista


Kahlaan syksyn lehdissä, huumaannun lokakuun oransseista ja keltaisista lehdistä väriyhdistelmänä vihreän kanssa. Lehtikompostiin niitä haravoin keskiviikkona. Syreenipuskissa taka-alalla vielä lehtiä.



Lauantaina kehikko alkoi jo täyttyä, syreeneissä ei enää kovinkaan paljon lehtiä. Muutenkin ovat hiukan kitukasvuisia koivun vieressä. Koivu on juoppo. 

                         

Syksytaulu muutaman vuoden takaa. Keräsin vaahteran lehtiä lähikadulta, olivat jo ruskeita siinä vaiheessa. Nyt keräsin lasin alta ruskeat lehdet nipuksi, heitin pois ja asettelin tilalle meidän tuoksuvatukkapensaasta poimimani ja prässäämäni hehkeämmän väriset tilalle.


Uusittu syksytaulu sopii keltasävyiseen sisustukseen.


Lokakuussa voi vielä pitää keltaista esillä, näinä ihanina aurinkoisina päivinä. Astiavitriinistä olen jo vienyt keltaiset kellariin ja tuonut tummempaa ja jouluisempaa sieltä ylös.


Ekan pakkasyön jälkeen syyshortensian kukat muuttuivat tapansa mukaan kuparinhohtoisiksi. 


Satumaista.



Saduista puheen ollen, luin hiljattain niin kivan blogientryn Mai Laakson Kirjasähkökäyrästä että se sai minut etsimään Grimmin satukirjan omasta kirjahyllystä. Vanhoja rakkaita tuttuja satuja kuten Lumikki tykkään muistella, mutta asialla on toinenkin puoli. Sadut olivat johonkin maailman aikaan karmivia, aikuisille suunnattuja. Hyvä että niitä on siistitty lapsille sopiviksi eikä iltasatuhetken jälkeen käy niin että sekä lapset että aikuiset näkevät painajaisia tukka pystyssä. 



Satukirjani on melko kookas, 23 cm korkea, pehmeäkantinen. Kertomukset eivät ole pitkiä. Niitä on sisällysluetteloon listattu 210 kappaletta. Painettu vuonna 1998. Ostin jostain alennusmyynnistä muutama vuosi sitten.



Vielä runsas viikko  i h a n a a  lokakuuta. Ruska ruskistuu, jännittävä vampyyrintuoksuinen marraskuu saapuu ja ollaan lähempänä suloista joulunaikaa. ❤️ Joulun kirjalahjojakin voisi alkaa ajatella. Helsingissä on kirjamessut tulevana viikonloppuna. Oletteko menossa? 

36 comments:

  1. vaahtera on melkein satumaista. Grimm on julmaa alkiperäisesti, Tuhkimon luin lapsenlapsen kanssa (kirveellä yrittää äiti pienentää tytön jalkoja jotta sopisi kenkiin)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaahteran lehdet ovat aivan ihania 🍁Luin satuja lapsena ja muistan Tuhkimosta kun varpaita ja kantapäitä leikattiin. Huh huh. Suden vatsa aukaistiin jotta Punahilkka pääsi ulos. Noita-akka työnsi Hannua ja Kerttua uuniin. Voi kamalaa mikä lapsuus meillä on ollut 😀Mutta ei niitä silloin totena pidetty, satu oli satua.

      Delete
    2. Hannua ja Kerttua käytiin oopperassa katsomassa vanhhimman lapsenlapsen kanssa, hän tunsi sadun ennestään ja sanoi että "Ei oikeesti!"

      Delete
  2. Hui kauhistus vampyyreja. Piristit aamuani vapyyreilla, nehän kuuluvat oikeasti syksyyn ja pimeneviin iltoihin. Tuo Grimmin satukirjan kansikuva on pelottava. Siinä on varmaan Hannu ja Kerttu.
    Kävin jo Turun kirjamesssuilla, joten Helsinki jää nyt välistä pois. Joululahjakirjoja on jo hankittu.
    Sinä olet oikea sisustusstailaaja ja on hauska katsella kun vaihtelet kodin värisävyjä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, ei kauhukertomukset tukkaa nostata ja meitä jännitä kesäilmoilla 😀 Pitää olla pimeää ja täysikuu, lehdettömien puiden siluetit, suden ulvontaa kaukaisuudessa.

      Kirjamessut olisivat niin ihanat, mutta se kakofonia on minulle liikaa. Viimeksi kun kävin kestin sitä vain tunnin. Kannoin kirjasaaliin kotiin ja katselin TV:stä kirjailijoiden haastatteluja.

      Voi kiitos kauniista sanoistasi 💛Tykkään väreistä ja kohentelen kotia. Kaappien kätköistä ja kirppareilta löytyy ilmaiseksi ja halvalla aina pientä piristystä.

      Kiva kuulla että olet hankkinut joululahjakirjoja. Ne ovat parhaita lahjoja, top 10 listalla. 📙📗📕

      Delete
  3. Onko noidalla kainalosauvat? Tästä tulee nyt etsimättä mieleen, että "noidat" taisivat tosiaan olla epäonnisia, väärinymmärrettyjä naisia... :)
    Syksyn värit ovat ihanat ja tuoksuvatukka on syksyllä mahtava. Sen valtavan isot lehdet ovat ensin vaaleanvihreät, sitten keltaiset ja nyt, pakkasöiden jälkeen, ruskeammat.
    On kyllä jännä ajatella, että koivu haihduttaa lehtiensä kautta kymmeniä litroja vettä vuorokaudessa... mutta olisi elämämme surkeaa ilman koivuja. :)
    Mukavaa uutta viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kas kummaa - kainalosauvoilta näyttävät ! Raihnainen ruumis, mutta ilkeä mieli, huh mikä yhdistelmä. Saduissahan on aina joko tosi ilkeitä tai tosi hyveellisiä tyyppejä. Mikä sitten lienee tilanne oikeassa elämässä ja mitä ne oletetut noidat oikeasti ovat?

      Piti oikein lähteä tästä kesken kaiken katsomaan ikkunasta minkäväriset lehdet meidän tuoksuvatukassa on tänään. Vihreää ja keltaista kauniisti sekaisin 💚💛

      Koivut ovat ihania 💛 Rakastan meidän pihakoivua.

      Tulkoon tästäkin viikosta suurenmoinen 🙂 Kiva kun kävit.

      Delete
  4. Oletpas kivat lehtitaulut tehnyt!
    Tänä lokakuuna on puiden lehdet (pudonneetkin) on olleet jotenkin erityisen kauniita. Nytkin, kun aurinko paistaa; niin on kyllä ihanan värikästä. Syyskortti maisemia. :D
    Mukavaa alkanutta viikkoa! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Jenspa 🙂 Kävin vielä poimimassa lisää lehtiä jos väsäisin toisenkin lehtitaulun. Marraskuussa voidaan sitten muistella syksyn alkupuoliskon uskomatonta väriloistoa. Hyvin sanottu että ovat "syyskorttimaisemia" 🍁 Mahtavan ihanaa syksyn jatkoa !

      Delete
  5. Moni vanha satu onkin tosi pelottava.
    Kaunis tuo lehtitaulu♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vielä nuorena aikuisenakin sain painajaisia Hans Christian Andersenin saduista. *Puistatus* Grimmin sadut eivät niin paljon pelottaneet. Kai sitä lapsena ajatteli että se on vain satua.

      Kiitos, toinenkin lehtitaulu suunnitteilla. Tuon nähtäväksi jos onnistuu 🍁

      Kivaa tätä viikkoa !

      Delete
  6. Replies
    1. Kiitos Maarit 💕Just äsken tein toisenkin, pienemmän.
      Pistän kuvan näytille kun ehdin 🙂

      Delete
  7. Ihanan syksyisiä kuvia, lempeä keltainen hellii teitä siellä kotona..Tuo syyslehti taulu on niin kaunis♥ Tämä syksy etenee kyllä kovaa vauhtia:) Täällä oli aamulla ihan maa huurteessa..Ihanaa alkanutta syksyistä viikkoa sinne teille!♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Keltainen on ollut rakkain lempivärini lapsesta asti 💛vaikka muitakin suosikkeja on 💕
      Tein tänään toisenkin taulun syyslehdistä väsäämällä. 🍁🙂

      Ai teillä on jo ollut huurretta? Kyllä meilläkin oli pakkasta parina yönä. Tästä se lähtee. Kirpeämmät ilmat lähestyvät. Kivoja ilmoja teille päin !

      Delete
  8. Keltaisesta, kultaisesta on syksyn sulot ja salat tehty; satumaista:)

    Sen sijaan Grimmin, Andersenin ja kumpp. alkuperäissadut ovat nykymittapuun mukaan kauhuskenaarioita ja lapsille kelpaamattomia. Muistan kuinka lapsena vimmatusti vihasin Andersenia Pienen tulitikkutytön kohtalon vuoksi, enkä ole vieläkään antanut hänelle anteeksi moista julmaakin julmempaa; arghh!!
    Mutta ne ovat oman aikakautensa tuotteita ja historiallista kontekstiaan vasten tarkasteltavia...
    Vampyyrintuoksuinen marraskuu; mitä ihmettä Rita A? Ettei sitä vaan ole jo hilppaistu kurpitsapellolla mustissa rontteissa liehumassa taikatötteröhattu päässä:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kauniisti punot sanoista keltaista ja kultaista lankaa 💛En tullut tässä yhteydessä ajatelleeksi kultaa, mutta sehän on keltaista - ja siitäkin pidän 💛

      Juu, minäkin olen tullut siihen tulokseen että en enää koske Andersenin satuihin edes näppylähanskoilla. Minun kauhusatuni oli Punaiset kengät. Vieläkin puistattaa 👠👠 Tyttö tanssi eikä pystynyt lopettamaan... Iiiik !

      Tiedätkö Roman Polanskin elokuvan Vampyyrintappajat? Se lumosi minut kun ekaa kertaa näin eikä lumo ole haihtunut. Marraskuusta tuli yksi suosikkikuukausiani siinä vaiheessa kun kerran kekkasin että silloin on kuun valossa aavemaisia maisemia ja puiden siluetteja 💙 Huuu... Tukka on niin pystyssä että ainoa sopiva hattu on tötterö 😀 Voisihan se Takkutukallekin passata *iskee silmää*.

      Delete
    2. Punaiset kengät oli no 2(: Ja kun tuon vastauksesi luin, oivalsin yhtymäkohdan, ja havahduin miettimään, mitä sanoisi alan ammattilainen siitä tosiseikasta, että minulla on sittemmin aina ollut vähintäinkin yhdet punaiset kengät!? Tuo alitajunta. Eli jos näet siellä kurpitsapellolla yön pimeydessä toisen tötteröpään haahuilemassa punaiset lenkkarit jalassa, niin:)

      Delete
    3. No jopas - minulla on eläessäni ollut useita pareja punaisia kenkiä, ja tämä kaikkein merkittävintä: PUNAISET TANSSIKENGÄT ! 👠👠 Jos näet minut pellolla tanssimassa tötterö päässä kutsu ambulanssi tai vaihtoehtoisesti tule mukaan tanssiin 🎼 🎻

      Delete
  9. Kauniita syystauluja olet tehnyt. Grimmin satuihin en ole aikoihin palannut enkä edes muista olenko lukenut niitä lapsilleni. - Kirjamessuille olen menossa. Olen siellä pe-la.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Anneli. Luonto taulussa viehättää erityisesti silloin kun oma piha valmistautuu talvilepoon 🍁Minäkin ajattelin miettiä kaksi kertaa ennen kuin alan lukea noita satuja... että jos en alkaisikaan 🙂 Menee vielä yöunet. Pidä hauskaa kirjamessuilla !

      Delete
  10. Kaunis taulu! ❤ Pikku hiljaa täälläkin alan kaivamaan punaista kaappien kätköistä. Messuille en ole menossa, mutta ainakin yhden kirjalahjan annan. Joululahjoja juuri tänään mietin, kaikki itse tehtävät on nyt tehty! :) Vielä kudon itselle villasukkia. :)
    Mukavaa alkanutta viikkoa! 😸🍂🍁

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos kehusta 🙂Punainen alkaa pikkuhiljaa kutsua, mutta nyt vielä iloittelen keltaisen kanssa 💛❤️Mahtavaa että osaat tehdä villasukkia. Minäkin olen kauan sitten osannut. Itsetehdyt lahjat ovat parhaita ja myös kirjalahjat. Kivaa tätä viikkoa 🐱

      Delete
  11. Ihana vaahterataulu <3 Tosi kiva idea :) Mukavaa uutta viikkoa Sinulle <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Kana 💛 Mitä kivointa viikkoa teidän perheelle !

      Delete
  12. Niin, oikeastaan Walt Disney söpösteli kauhusadut lempeämpään muotoon. Onneksi. Ilman häntä emme olisi rakastuneet Lumikkiin, Tuhkimoon, prinsessa Ruususen tai vaikkapa Seitsemään kääpiöön... :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Olen Disneyn ihailija ❤️Kiva huomio että hän on söpöstellyt sadut meille herkimmille sopiviksi 😀

      Delete
  13. Ihanan syksyiset taulut sinulla, kivan näköistä:) Grimmmin sadut ovat tosi hyviä ,mutta ehkä pelkäsin niitä hieman lapsena.H C Andersenin kirjoja pelkäsin jo kunnolla;D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Jael 🙂Andersenin sadut karmistuttivat minuakin. Sellaiset satusedät pitäisi lailla kieltää. Kivaa tätä viikkoa 🌻

      Delete
  14. Vanhoista saduista osa on hyvinkin raakoja ja pelottavia. Eipä tulisi mieleen ihan heti lukea niitä lastenlapsille ilman tekstiä ainakin osin sensuroimatta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä lapsia kannattaa suojella liian pelottavilta asioilta. Parasta sensuroida. Nykyään on kyllä niin suloisia satuja ja asiallisia kertomuksia että voisi oikeastaan Jöröjukat sun muut kauheudet jättää omaan arvoonsa. Kivaa tätä viikkoa ! 🌺

      Delete
  15. Minä menisin kirjamessuille jos siellä olisin :( Olisi mieluisa tapahtuma.

    Sun taulu näyttää mukavan raikkaalta, syksyisen raikkaalta. Keltaiset lehdet olivat hyvä valinta.

    Kun aloin lukea lapsilleni satuja tajusin, että joitakin kohtia piti vähän kaunistella. On se aika karmivaa, mitä kaikkea niissä kerrotaan. Onneksi nykyisin voi aika huoleti ottaa kirjan käteen ja lukea. Tosin pienelle ipanalle juuri pari viikkoa sitten yritin selittää mikä on metsästäjä... Ei ehkä ihan lähtenyt. Miten sen nyt kauniisti kerrot.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kirjamessut ovat aivan ihana tapahtuma meille kirjahulluille 😀
      Minä vaan en voi olla siellä hälinässä kauan, joten en hanki lippua lainkaan.

      Olin onnellinen kun löysin keltaisia lehtiä. Siihen aikaisempaan tauluun en löytänyt koska havahduin niin myöhään että ruska oli jo ruskeaa 🍁

      Tuo juuri vanhemmuudessa / ja aikuisen suhteessa lapseen muutenkin saa hien otsalle; kun lapsi kysyy mitä se ja se tarkoittaa ja me kakistelemme ja yritämme olla sanomatta mitään varomatonta. "Metsästäjä käyskentelee metsässä ja öh... köh, köh... tuota..." Bambikin tulee mieleen. Toivottavasti ei tarvitse selittää.

      Delete
  16. Hassuja possuja uusimmassa postauksessasi, mutta pakko on vielä jättää kommentti tähän satuaiheeseen. :) Toivottavasti en kuulosta liian poleemiselta, mutta haluaisin sanoa "Pienestä tulitikkutytöstä" että älkää ampuko viestintuojaa. Jos ei Andersenin kuvaus pienen tytön kohtalosta saa yhteiskunnallista (tai hengellistä) tietoisuutta heräämään, sitten ei mikään.
    Jäin miettimään, että luinkohan minä kaunisteltuja versioita lapsena vai onko minulla empatiavaje. Meillä olevasta "Andersenin satukirjasta" ei jäänyt minulle traumoja, vaan todella taianomaisia muistoja, varsinkin Lumikuningattaresta ja Satakielestä. Tarina joulukuusesta ("Kuusi") on epäilemättä vaikuttanut myös. :)
    Metsästyksestä minä kyllä kertoisin (toivottavasti lapsen iän ym. huomioon ottaen), että suurin osa ihmisistä nauttii luonnon rauhasta ja kauneudesta ulkoillen ja vaikka valokuvaten, mutta on ihmisiä, jotka saavat jännitystä/mielihyvää siitä, että onnistuvat tappamaan elollisen olennon, mitä meidän muiden on vaikeaa käsittää. :) Nälkäänsähän ei kukaan esimerkiksi Suomessa metsästä. Nykyinen, metsästäjien lobbaama ylisuuri hirvikanta aiheuttaa miljoonavahingot esim. metsätaloudelle ja liikenteessä.
    End of sermon. :)
    Mukavaa päivänjatkoa.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Aihetta voi toki pohtia usealta kantilta. Lapset ja aikuiset näkevät saduissa eri asioita, ja sama ihminen voi aikuisena käsittää ne lapsena lukemansa sadut uudella tavalla, tosiaan vaikkapa tajuta yhteiskunnallis-poleemisen ulottuvuuden. En muista Pientä tulitikkutyttöä lainkaan selvästi, joten enpä siihen voi muuta sanoa kuin että lasten ei pitäisi joutua kärsimään puutetta, köyhyyttä eikä pelkoa. Jos satu olisi ollut suunnattu aikuisille ja päättäjille, sanoisin että hyvin tehty. Ryhdyin vielä eilen jälkikäteen miettimään, kun oltiin Andersen otettu puheeksi, että hänhän kirjoitti tarinoitaan kylmässä vinttihuoneessa ja näki nälkää. Kurjuudessa siis kirjoitteli mitä kirjoitteli.

      Lumikungingatar - jaa, minut vietiin sitä katsomaan elokuvateatteriin kun olin 5-vuotias, ja välittömästi pelästyin ja sukelsin penkin alle 😀

      Erittäin hyvin muotoilet sen miten voisi kertoa metsästyksestä lapselle ❤️ Englanniksi shoot voi tarkoittaa sekä ampua että ottaa valokuva.

      Heh, ei se mikään sermon ollut vaan hyvää keskustelua 🙂Itsekin huomasin eilen pitkin päivää ajatuksissani palaavani näihin täällä esiin tulleisiin aiheisiin. Jatketaan taas ! Kivaa keskiviikkoa.

      Delete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.