Monday, April 16, 2018

Tere Vadén (toim), Linkolan ajamana


Teos: Linkolan ajamana
Alaotsikko: Mistä linkolalaisuudessa on kysymys
Toimittaja: Tere Vadén
Julkaisija: Into Kustannus (2018)
Julkaistu ensimmäisen kerran 2008
Pokkari, 192 sivua, painaa 108 g

Lisätietoja: klik

Luin juuri paikallislehdestä kirjoituksen Mikä tappaa varpuset ja muut pikkulinnut? "Ketjureaktio alkaa tehoviljelyssä käytetyistä hyönteismyrkyistä." Artikkeli päättyy sanoihin: "Ihmisen ahneus saa aikaan sokeuden seurauksille." (Koillis-Helsingin lähitieto 11.4.)

Järkyttävää kertomaa. Heti tuli mieleen Pentti Linkola, julkkis, kalastaja, kirjailija, luennoitsija, tutkija... joka on iät ja ajat saarnannut ihmisen vahingonteosta luonnolle ja yrittänyt herättää meitä ymmärtämään mitä teemme maapallolle, sen eläimille ja kasveille. 

Luen teosta jossa filosofi Tere Vadén ja muutamat muut kirjoittajat punnitsevat ja tulkitsevat Linkolan ajatuksia. Aika tiukkaakin kritiikkiä kirjoituksissa esitetään. "Kirjoittajat vastaavat kukin omalla tavallaan Linkolan ajatuksiin - ei yksittäisiin väitteisiin tai provokaatioihin - vaan teemoihin, kysymyksiin ja ratkaisuihin, joita Linkola on vuosikymmenet kehittänyt." (Sivu 11) 

Kirjan alussa on Linkolan itsensä vuosikymmenet sitten kirjoittama essee Runo-Suomi vai hyvinvointivaltio? 

Omat vaikutelmani Vadénin toimittamasta teoksesta: Herättää ihan huimasti ajatuksia. Pistää punnitsemaan monia asioita uudelleen. Kulmakarvat kohoavat. Joudun tuon tuostakin laskemaan kirjan pöydälle ja miettimään sen synnyttämiä ajatuksia. Eniten pohdin luontoa, ja sen ohella ihmisluontoa. En ole Linkolan puolella enkä häntä vastaan. Vaikeaa olisikin selkeästi ottaa kantaa. Hänen sanomisensa ovat suurelta osin ristiriitaisia. Semmoistahan tämä elämä on, kaikkeen on tuhansia näkökulmia. Toisaalta kaivataan ja peräänkuulutetaan jyrkkyyttä ja jämäkkyyttä, toisaalta on parempi todeta että asiat eivät ole niin yksioikoisia. 

Löysin Savon sanomien artikkelin vuodelta 2009. Siinä on Sami Vainion kirjoittama arvio Linkolan ajamana - teoksesta. Vainio referoi teosta näpsäkästi. 

Teos Linkolan ajamana julkaistiin ensimmäisen kerran jo 2008. Kun lukee sen, tajuaa miten ajankohtaista "linkolalaisuus" edelleenkin on. Meitä mietityttävät ja puhuttavat aina vaan ihmisoikeudet, eläinten oikeudet, etiikka, talouskasvu, politiikka, demokratia, haikailu menneeseen, ympäristönsuojelu, maapallon tulevaisuus, ihmiskunnan tulevaisuus. Linkolalla on paljon sanottavaa kaikesta tuosta, ja tämän teoksen kirjoittajilla puolestaan on rutkasti sanottavaa siitä mitä Linkola sanoo. Linkolaa suomitaan ja tuomitaan paikoin ankarasti. Ei puhettakaan että häntä pidettäisiin guruna. Minullekin mieleen hiipii että elämässä pitäisi osata nöyrtyä sopivasti eikä korottaa itseään kaikkitietäväksi. Jos noin on käynyt - olen itse kuunnellut Linkolaa vain yhdessä televisio-ohjelmassa kauan sitten. Pidin siitä että hän tuntui rakastavan luontoa mutta kammoksuin hänen synkän pessimistisiä tuhoa ennustelevia puheitaan jotka esitettiin masentuneella äänellä. Kuulin myöhemmin että hän muuttui ajattelultaan optimistisemmaksi. 

Pentti Linkola on eittämättä suuri vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänellä on ylistäjiä ja vastustajia. 

Kaikkien varpusien ja muun luonnon puolesta: Pentti Linkola, kiitos että olet olemassa. 


6 comments:

  1. Aurinkoista viikkoa Rita♥
    Katsoitko ohjelman, joka tuli muutama kuukausi sitten Linkolasta?

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi harmi en nähnyt. Nyt kyllä kiinnostaisi kun olen juuri tuon kirjan lukenut ja linkolalaisuutta tuumaillut 😎 Täällä sataa tänään eikä haittaa tippaakaan. Kunhan LUONTO virkistyy 😀💚🌳

      Delete
  2. Jälleen loistopostaus, Rita!
    En ole lukenut kirjaa ja Linkolan ajatuksien tutkiminen on itseltäni nuoruuden jälkeen jäänyt aika vähälle, mutta liika vaatimattomuus ei kirjan kirjoittajia näy vaivaavan. Kirja siis väittää kertovansa "mistä linkolalaisuudessa on kysymys". Hah.
    Pentti Linkola oli oikeasti vihreä paljon ennen näitä nykyisiä vihreitä, jotka eivät vihreitä olekaan. Kirja tuntuu yksinkertaistavan asioita... sillä nuoruuden retorisella ylimielisyydellä, jossa filosofiaa opiskellut on "filosofi". :)
    Erityisesti Ville Lähteen artikkeli kiinnostaisi toki lukea, koska olennaistahan on mitä ympäristön (luonnon!) tuhoutumista vastaan voidaan tehdä. Ekofasistinen utopia voi olla psykologisesti mahdoton, mutta siitä saattaa silti tulla totta.
    Sami Vainio kirjoittaa usein tärkeistä aiheista ja varsin hyvin, ja kuten hän lopussa toteaa, Linkola puhuu suoraan asioista, joista yleensä ei haluta puhua.

    Cheers! xx

    ReplyDelete
    Replies
    1. No voi hurja Sara. Sinähän olet seurannut asiaa ihan tosissasi. Rakkaus luontoon välittyy kyllä blogistasikin 🌳

      Linkola on ollut kauan olemassa, varmasti kehittänyt ja muuttanutkin ajatteluaan ja asenteitaan. Olisi varsin kiinnostavaa haastatella artikkeleiden kirjoittaneita filosofeja nyt kun aikaa on kulunut reippaasti, tai saada heidät TV-studion keskusteluun Linkolan kanssa väittelemään. Kyllä noilla kaikilla nuorilla filosofeilla oli paljon painavaa asiaa sanottavana, hyviä näkökohtia ja asiallista asiaa. En pystynyt millään päättämään keneltä ottaisin lainauksen blogipostaukseeni joten jätin ottamatta.

      Eniten mieleeni jäi se että meillä kaikilla on oma luontokäsityksemme ja ne käsitykset voivat poiketa toisistaan valtavasti.

      Juu, ei muuten Linkolaakaan liika vaatimattomuus vaivaa, jos kirjoittajia on uskominen 😀

      Delete
    2. P.S. Jos eivät ensimmäiset lupiinit idä, yritetään uudelleen! :)

      Delete
    3. Ehdottomasti 😀

      Delete

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.