Näytetään tekstit, joissa on tunniste JUHLAT. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JUHLAT. Näytä kaikki tekstit

torstaina, toukokuuta 15, 2025

Kesätauko tanssikurssista

 


Kaihonkukka. 

Viimeinen tanssitunti ennen kesälomaa. 


Opettajamme saa kortin.

Tilasin sen Repolaiselta. 


Hänen korttiensa tuotto menee tyttöjen koulutukseen. 


Keltavuokko.

REMONTTI

Saunan ja suihkuhuoneen lattiassa on nyt laatat ja saumojen laasti on kuivunut vuorokauden verran. Laitoin lattialämmityksen päälle. Hurraa! 

lauantaina, toukokuuta 10, 2025

Kohokuvioinen äitienpäiväkortti


Tilasin Repolaiselta kortin äidilleni, joka pitää kukista mutta näkee huonosti. Sanoin että mielellään vain yksi kukka ja reilunkokoinen. 


Jopa tulikin ainutkertaisen hieno. Metallinhohtoinen, kohokuvioinen. Sitä voi tunnustella sormin.


Ei varmasti ole toista samanmoista. 

Hyvää äitienpäivää 🧡

keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2025

Juustoa ja sikailua


Esittelen meidän juustonapit uudestaan paremmin.
Yleisön pyynnostä (huolimatta).


Hauska ranskalaisen kokin näköinen possu ja söpö hiiri. 

Le chef et une souris. 


Esineiden design vaikuttaa pistokkeelta.

Ne työnnetään juustoon kuin pistoke seinään. 


Possun yksi lempinimi suomeksi on "Töpselinokka",
koska sen kärsä näyttää pistorasialta.

"Electric Plug Nose"
because its snout looks like a socket.


Ostettu Tiimari-kaupasta vuosia sitten.


Erittäin hyvä tulppa viinipulloon. Tarkoituksenmukainen muotoilu, kohtalaisen painava, helppo puhdistaa. 


Jos kutsuilla on jalalliset lasit, ne voi merkata erilaisilla tunnistimilla niin kaikki tuntevat oman lasinsa. Noissa on jouluiset aiheet; lahjapaketti, tontun naama, lumihiutale.


Lautasliinan pidikkeet. 


Nämäkin ostettu Tiimarista. 
Näyttävät käsintehdyiltä.

Kiireinen viikko meneillään. Suomen opetukseen suunnittelin rauhallisen ohjelman. Opiskelijoista kolmella on muslimien Ramadan-paastokuukausi ja he ovat väsyneitä. He saavat syödä vain ennen auringonnousua ja auringonlaskun jälkeen. 

En ole koskaan paastonnut. Oletko sinä? 

sunnuntai, helmikuuta 23, 2025

Yhteisellä aterialla tarjottua

 

Ruokaa oli jälleen tarjolla runsaasti kutsuillamme, etenkin kun ne olivat nyyttäriperiaattella. Hölmösti aloitan päiväkirjamerkinnän jälkiruuilla, mutta ei kai se mitään. 

Leivoin pienen mustikkapiirakan ja omenalla täytetyn murupaistoksen jonka kanssa tarjoilimme jäätelöä. 

Yksi ystävistämme (Marjatta) toi paistamansa pienet pullat, hilloa ja kermavaahtoa niin kaikki saivat väsätä omat laskiaispullat. Miehelleni hän oli tehnyt sokeritonta hilloa. Harmi kun jäivät kuvaamatta, mutta siinä oli niin paljon kaikkea säpinää ja tohinaa että tulin ottaneeksi kuvia hyvin vähän. 




Pidin murupaistosta kuvun alla odottamassa.


Kaunista kevään vihreää.


Hempeää vihreää niin ikään salaattiottimissa ja viinirypäleissä. 

Pirita oli tehnyt kaksi hyvänmakuista 
monipuolista salaattia. 

Mausteena muun muassa minttua ja korianteria.


Kevät tulee, mutta meillä on jouluinen pöytäliina.


Mieheni paistoi lohta.


Saimme maistuvia juustoja ja patonkia. 


Tykkään noista meidän juustonpidikkeistä. Niissä on kolme muovista piikkiä, kuin töpselissä, jotka työnnetään juuston sisään. Ei tarvitse leikatessa koskea sormin juustoon. 


Homejuustosta ilahduin. Puoliso ei syö joten emme yleensä osta sitä. 


Roger oli paistanut kasvispasteijoita. 

Muutakin oli tarjolla mutta en ehtinyt ottaa kaikesta kuvia. Avasimme jälkiruuan yhteydessä portviinipullon jonka olin saanut joululahjaksi. Juhlava juttu. 

Monta tuntia vierähti kuin siivillä. Isännällä ja emännällä siitä meni iso osa keittiössä, mutta seuraavilla tämän joukon kutsuilla mekin voimme hengailla enemmän olohuoneessa niiden kotona joiden vuoro on pitää kutsut.

*****

Eilen opetin italiaa ryhmälle, joka kokoontuu kerran kuussa, runsaat kaksi tuntia kerralla. Siinä ajassa ehtii aina tehdä monenlaisia harjoituksia. 

Pistin opiskelijat kirjoittamaan italian sanoja taululle. Kukin sai vuorollaan kokeilla tajuaako korvakuulolta miten antamani sanat kirjoitetaan. Sanoin että tässä sanassa on suhu-s, kirjoita "apina" eli una "scimmia". 

Jonkin aikaa kirjoitettiin suhu-ässällisiä sanoja (pesce, lasciare, sciopero)  sitten vaihdoin aivastus-äänteeseen ( tsh kuten englannin sanassa "much" ). Esimerkiksi "cento, ciao, arancia, arrivederci..."  Hyvin osasivat. 

Laitetaanpa tähän loppuun italian sana "cibo" eli ruoka. Miten se äännetään? 


lauantaina, tammikuuta 11, 2025

Loppiaisen menu



Vuoroin vieraissa, kuten vanha suomalainen sanonta kuuluu. Nyt oli englantilais-suomalaisen ystäväparimme vuoro kutsua porukka heille. Meitä oli pöydän ympärillä 7 - yksi kutsuttu ei päässyt tulemaan. Olimme saaneet ruokalistan etukäteen sähköpostitse, se oli kuin ravintolan menu. Kaikki maistui herkulliselta, ihan taivaalliselta! 

1.   Menu:
 
a)   homemade tomato soup:  fresh tomatoes, onion, garlic, basil and olive oil, salt & pepper.
 
 

b)   an aubergine parmigiana 🇮🇹 bake:  aubergines, tomatoes, lentils, onion, garlic, cheese & basil

c)   homemade vegetable pasties.  VOI HARMI, UNOHDIN OTTAA KUVAN !


 d)   homemade ice cream  MUSTIKKKAPIIRAKKA OLI MEIDÄN TULIAINEN, MINUN LEIPOMANI. 


Italiaa usein mukana meidän joukossamme jossain muodossa. Punaviini oli myös italialaista. 


Punatulkkuja takassa. 


Yleisökysymys: 

Oletteko hyvä keksimään ratkaisuja pulmiin?

Ferdinand keksi hyvän keinon estää selkävaiva. 

 

sunnuntai, lokakuuta 20, 2024

Ystävät koolla syyslomaviikolla



Saimme kutsun ystävän kotiin, huomaavaisesti 
viikolla, jolloin osa meistä on syyslomalla opetuksesta.
Sama vuosi sitten. Ehkä tästä tulee traditio.





Kantarellikeitto.


Timjamia ja ruohosipulia, joita emäntämme oli juuri silpunnut kun mieheni ja minä ekoina saavuimme. Tuoksu oli kuin italialaisessa ravintolassa.


  Nyyttärit tavanomaisen käytäntömme mukaan. 
Roger oli valmistanut maukkaita kasvispasteijoita. 
Muistuttivat puolikuita; juuri oli oikeasti täysikuu.


  Yhdet kutsutuista toivat japanilaisia juttuja.
Jostain etnisestä kaupasta ostettuja.



Me veimme mustikkapiirakan, samaa "taivaallista"
punaviiniä kuin viime vuonna ja konvehteja,
Lidlistä ostettuja. Harmi kun en tullut 
ottaneeksi kuvaa. 



  Emäntämme oli saanut siivoojaltaan 
virolaisia marenkeja. Makeita. Hyviä. 


  Hupsu Amerikan tuliainen. 
Sai katsoa mutta ei syödä.



 Parvekkeelta näkyvä koristekirsikkapuu.

Tänä syksynä olemme saaneet nauttia poikkeuksellisen upeasta väriloistosta. Otin kutsuilla puheeksi sanan "ruska", kieli-ihmisiä kun kaikki olimme. En ole siihen lainkaan tyytyväinen, se on vajavainen ja ruma, viittaa vain ruskeaan.  

Syysloiste, syksyhohde... kaipaisin jotain loisteliasta. Meillä oli keskustelukielenä enimmäkseen englanti, koska kaksi meistä ei osaa tarpeeksi suomea. Englanniksihan ei kai ruskalle ole vastinetta, mutta ehdotin "autumn splendour". 


  Otin kuvia vierailupaikkamme ympäristöstä.



  Tässä linkki vuodentakaiseen päiväkirjamerkintääni saman porukan kokoontumisesta: klik

torstaina, toukokuuta 30, 2024

Kortti tanssiopettajalle

 

Tänään on ensimmäinen torstai ilman tanssituntia, mutta ei ainakaan vielä ole vieroitusoireita. Niin suurenmoisia alkukesän päiviä että eletään niiden lumoissa eikä ajatella rutiineja.  

Annoin opelle kortin josta oli melkeinpä vaikea luopua, kun itselläkin on tanssiaihe sydämessä. Arvostettu blogikaverimme Repolainen tämän taiteili. Esitin hänelle toivomukseksi että kortissa olisi balettia, flamencoa (jota kortin saaja opettaa muualla), Espanjaa (vaikkapa lippu), sillä ope on asunut siellä, ja musiikin nuotteja. Tekstiksi toivoin "Hyvää kesää".

Sain maksaa kortista mitä halusin. Tuotto menee Namibian tyttöjen koulunkäyntitarvikkeisiin. Tilasin samalla myös äitienpäiväkortin. (Yksi aikaisempi postaukseni.)






Kortti ylitti odotukseni. 
Opekin näytti ihastuvan. 

En usko että olisin kaupasta löytänyt mitään ihanampaa.