Riina & Sami Kaarla, Muumipeikko esittää

Teos: Muumipeikko esittää

Tekijät: Riina ja Sami Kaarla

Julkaisija: Tammi (2018)

Sarja: Muumi luukkukirjat

Sivuja 28

Mielikuvitus lähtee liikkeelle heti kansikuvasta. Nyt mennään teatteriin. Tuleeko meistä esiintyjiä vai yleisöä? Pääsemmekö backstage?

Tove Janssonin hengessä luodut kirjat ihastuttavat pieniä ja isoja muumifaneja. Tekijät Riina ja Sami Kaarna ovat koulutukseltaan kuvaamataidon opettajia. Lisätietoja Tammen sivuilta: linkki. He ovat onnistuneet tavoittamaan alkuperäisen muumimaailman ilmapiirin tähänkin tarinaansa. Linkistä pääsee näkemään miten paljon muumikirjoja heiltä on jo julkaistu. 

Juhliin laittaudutaan, mutta on muitakin syitä sonnustautua. Lasten leikkeihin ja teatteriesityksiin tarvitaan jos jonkinmoista rekvisiittaa. Pukuja, koruja, hattuja, viittoja, peruukkeja.

Pikku Myy esiintyy joka aukeamalla, joskus heti näkyvillä, joskus luukun alla. Viehkeän neidon viuhka on yksi luukku. Kerrassaan veikeästi piirretty ja koristettu neito.

Erään luukun alta paljastuu merirosvoksi laittautunut Pikku Myy, joka lausahtaa: "Vaatteet tekevät miehen." Sitä sanontaa voikin ryhtyä mietiskelemään. Ehkä lapsi kysyy mitä se tarkoittaa ja tarinaa lukeva aikuinen tai isosisko vastaa mitä vastaa. Miten vastaisitte siihen? Lyhyesti vai kaarrellen? 

Yksinkertaisin vedoin piirretyt rakastetut muumihahmot ja lyhyet tekstit jättävät tilaa lapsen (ja aikuisen) omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle. Muumitalon ullakolla olevasta arkusta on otettu esiin erilaisia pukuja roolileikkeihin. Mukavasti on meille tarjolla his and hers - tyyppiset tamineet ja roolit. Lännensankari ja neito, uljas prinssi ja linnanneito. Muumit näyttelevät myös murhamysteerion ja Joutsenlampi-baletin. 

Teos osui silmiini juuri sellaiseen aikaan kun suunnittelen suomen opetusta ulkomaalaisille osaksi draaman keinoin. Tästä nousee kukaties isompikin inspiraatio. Aika pienin ulkoisin keinoin saa ilmennetyksi aikaa, paikkaa, ihmisiä. Saatanpa näyttää Muumikirjaa opiskelijoillekin. Ette kyllä usko mutta yhden somalioppilaani nimi on Moomina (lausutaan muumina). 

Olen hiljattain nähnyt televisiossa muutaman jakson improvisaatiotyyppisestä Vedetään hatussa - viihdeohjelmasta. Ai että ihailen näyttelijöitä jotka osaavat pyynnöstä muuntautua ties mihin kuvitteelllisiin rooleihin, jopa ilman asuja tai välineitä. Yksi esitti pressin edustajaa niin hyvin että luulin näkeväni lyijykynän ja lehtiön hänen käsissään. Esittävän taiteen lumoa. Teatterin taikaa.

Kun kurkkaa arkunmuotoisen luukun alle, näkee Pikku Myyn joka replikoi: "Ja minä olin hyvä apuri."

Kiehtova kirja teatterin rakastajille. Uskon että itse William Shakespeare olisi tykännyt tästä lapsena. Minä tykkäsin.