Karviaisen osto ja istutus

Orvokki-innostuksessa hurautimme eilen Plantageniin. Kiitos kannustamisesta ja orvokkien mainostamisesta, rakkaat blogikaverit. Emme tällä kertaa vielä löytäneet orvokkeja, mutta sen sijaan toimme kotiin karviaisen. Siitä olimme jo haaveilleet. Halusin punaisen, koska siinä on makeammat marjat kuin vihreässä. Emme olleet ennen nähneet tuollaista korkeaa puumaista karviaista. Viiniviljelmät melkein tulee mieleen tuosta kasvutavasta.

Toinenkin haaveeni toteutui samalla kun näin tuon keltalehtisen pensaan. Jo monta vuotta sitten jäin sellaista tuijottamaan kun olin kävelemässä katua pitkin Kaivopuistossa. Rakastan keltaista ja rakastan syksyä mutta eipä ollut syksyn väreistä kyse kesäkuussa. Pensaan nimi on keltaheisiangervo. Tervetuloa uuteen kotiin. Ostimme myös yhden vuokon ja punaisen pelargonian. 

Hassunhauska tapaus kun olimme menossa kassalle. Yksi kiinalaisen näköinen nuori nainen näki karviaisemme, siinä on pulleita marjanraakileita, ja ihastui niin että nauroi ja huudahteli että onpa kaunis. Hymyillen ja kiitellen hänestä erosimme. Siitä jäi pitkäksi aikaa hyvä mieli.

Tänään istutimme karviaisen keskelle pihaa.

Aurinkoinen paikka. Toivotaan että viihtyy.

Varmuuden vuoksi suojasimme jäniksiltä.

Tein jo toisen piirakan omista raparpereista,

tällä kertaa keitin raparpereista ja luumuista sosetta.

Mmm... hyvä jälkiruoka. 

Tein tavallista lyhyemmän postauksen. Olen viime aikoina huomannut että jotkut postaukset ovat niin pitkiä että on rullattava edestakaisin kun keskikohtaan päästyä on unohtanut alun ja sitä rataa. Jospa lyhentäminen helpottaisi asiaa, mutta kukin tyylillään tietenkin. Kokeilen nyt omassa blogissa tätä.