Heti ensimmäiseltä sivulta reaktioni oli helpotus ja kiitollisuus siitä että kirja oli alkuperäiskielellä. Kahden köpelösti suomennetun, vaikkakin alunperin taitavasti kirjoitetun dekkarin jälkeen todella tervetullutta saada lukea ilman että pähkäilee kieltä. Pari tuntematonta sanaa kohtasin, mutta ne herättivät vain kiinnostuksen, eivät ahdistusta.
En usko että luen lisää Harjunpäätä. Liikaa raadollisuutta ja kurjuutta, väkivaltaa, yhteiskunnan pohjimmaisia kerroksia. Kerronta on kieltämättä korkealuokkaista.
Hassu juttu. Minulla oli Marklundin ja Pattersonin yhdessä kirjoittama dekkari keittiön pöydällä, kun mieheni tuli siihen oman kirjansa kanssa ja huomasi että hän luki juuri Pattersonia.
Postikorttimurhat on laatukamaa, samoin kuin oli aiempi Marklundilta lukemani teos, mutta raakuus kammotti. Vein yhden Marklundin lukemattomana takaisin kirpparille. Jo riittää tämäkin laji. It was fun while it lasted.
Tämä oli aivan loistava lastenkirja.
Lankapuhelimien aikaan poika aikoi soittaa pilailupuhelun, mutta osuikin palveluun josta sai ilmaisia tavaroita kunhan vältti mainitsemasta -eur-äänteen sisältäviä sanoja, kuten moteur ( moottori ). Jos se häneltä lipsahtaisi hän joutuisi pakkotyöhön kaukaiselle planeetalle. Siitä voisi kuitenkin pelastua jos palauttaisi kaikki siihen mennessä saamansa tavarat.
Hän joutui kuin joutuikin tukalaan tilanteeseen, erittäin jännittävästi kerrottuna, ja aikoi palauttaa kaikki 18 tavaraa, mutta ei löytänyt yhtä, ja palauttamisen deadline lähestyi... Lukijallakin hiki otsalla.
Lisää ranskan kieltä intiaanipojan seurassa.
Elämänviisautta. Tähän on kuulunut CD
takakannen mainoksen mukaan,
mutta kirpparilta sain vain kirjan.
Oiva saalis myös tässä:
Ostimme neljä kirjaa Camille-pojasta kertovaa sarjaa. Yhdessä hänellä oli uusi opettaja, josta ei ensin uskonut pitävänsä ja tuossa toisessa ongelmana olivat painajaisunet. Kaikki pulmat saavat tietenkin hyvän ratkaisun.
Minulla on melkein aina poikkeuksellisen iso lukuinnostus alkukesällä, niin tänäkin vuonna. Se normalisoituu heinäkuuhun mennessä. Onko teillä joku erityinen aika vuodesta isompaan lukemiseen? Tai luetteko joskus paljon vähemmän kuin tavallisesti? Vai vaihteleeko tilanteen mukaan?
Sinä oletkin lukenut paljon.
VastaaPoistaTäällä viimeisemmät luetut painottuvat lapsosten unisatukirjaan❤️
Mutta syksyllä taas enemmän aikaa,muuhun kirjallisuuteen.
Aurinkoa päivääsi💛
Tuossa on vain pieni osa viimeaikaisista lukemisistani.
PoistaUnisatukirja on ihana ajatus 💕
Aurinkoa teillekin ja uinti-ilmoja 💚
Onpas tuossa Tchicossa kerrassaan riemastuttavat ilmeet koko poppoolla, jos ei tuo kansi houkuttele avaamaan kirjaa niin ei sitten mikään!!
VastaaPoistaJoensuu puolestaan kirjoittaa sujuvaista ja mukavalukuista tekstiä, jota on ilo lukea.
Kyllähän tuo lukuvirekin elää ja vaihtelee, mutta ehkä syksy, joka on lempivuodenaikani, on lukemisenkin suhteen pimenevine iltoineen se kirjan ääreen
kutsuvin. Mukavaa alkavaa viikkoa Sinulle!
Seikkailusta näyttävät nauttivan, ilmeet sen kertovat, hyvin havaittu. ☘️
PoistaNautin kovasti Joensuun kerronnasta ennen kuin alkoi käydä ilmi että se oli niin alavireistä. Ei lopulta minua puhuttelevaa.
Syksy on minullakin lukuinnon aikaa 🍄 📕 Kumma että alkukesäkin on.
Pirteää tätä viikkoa! On taas uusi maanantai.
Luen ympäri vuoden, mutta näin alkukesästä selvästi vähemmän. Puutarhassa riittää tekemistä, eikä enää illalla jaksa montaa sivua lukea, kun Unijukka yllättää.
VastaaPoistaOlen lukenut aika monta Marklundia. Eivät ne kaikki ole raakoja.
Olipa kirja käännetty tai alkuperäiskielellä, sujuva kieli on olennaisen tärkeää. Arvostan sujuvaa kielenkäyttöä, kaunista ja rikasta kieltä. Runsaat kielioppivirheet ärsyttävät, kun lauseita joutuu tankkaamaan useampaan kertaan ymmärtääkseen sanoman.
Alkukesä ja suloiset unet pihatöiden jälkeen 💚 Itse olen aina niin ilta-uninen että en pystyisi lukemaan päivän päätteeksi.
PoistaRaakuus voi olla "makuasia". Ehkä olen tullut liian herkäksi. Tuossa Postikorttimurhat-kirjassa kyllä tuli ruumiita roppakaupalla ja murhaajapari oli erityisen tunnoton.
Totta on että kieli on olennaisen tärkeää lukukokemuksessa ❤️ Sopivasti soljuvana se takaa nautinnon ja viihtymisen. Kivaa tätä päivää sinulle!
Kiva tapa lukea vieraskielisiä lastenkirjoja. Voisi testata; ehkä klaaraisin venäjänkielisen lastenkirjan.
VastaaPoistaKokeile ihmeessä! Minä en pääsisi edes alkuun kun en osaa venäjän aakkosia 😀
PoistaMinä en pysty lukemaan dekkareita syystä että; en jaksa sivukaupalla lukea ensin mikä rikos ja miten tehty ym....haluan tietää HETI loppuratkaisun! -DDDDD terv. kärsimätön -)
VastaaPoistaVoi sinua 😀 (Hyvien) dekkarien ihailijoille tien kulkeminen loppuratkaisua kohti sivupolkuineen ja harhautuksineen lienee yhtä nautinnollista kuin loppu.
PoistaOlen lukenut pari Harjunpäätä mutta en päässyt imuun. Moni kehuu niitä, mutta jutut ovat minulle liian ankeita.
VastaaPoistaJuuri ankeudesta ja alavireestä tuli minulle este lukea enempää. Harmi, koska kirjailija on mitä etevin rikospoliisin ja rikollisten elämän kuvaaja. 🤔
PoistaSe on jännä, miten paljon tekstin laatu vaikuttaa, ainakin minulla. Vaikka olisi muuten mielenkiintoinen aihe tai juoni, niin jos joku kielenkäytössä vähänkin ärsyttää, lopetan lukemisen siihen.
VastaaPoistaViisasta onkin lopettaa jos alkaa ärsyttää. Joskus huomaan lukevani turhanpäiväistä tai kyynistä tekstiä, tai todella törpösti käännettyä... tosiaan paras ratkaisu on lopettaa. 🐷
PoistaLiza Marklundin Napapiirin lainasin kirjastosta, jännä kun paljon 1980-luvusta.
VastaaPoistaKiva juttu 🍎 Toivottavasti oli hyvä loppuun asti.
PoistaMinä luen yleensä eniten loma-aikaa ja juhlapyhinä. Se johtunee ihan vaan siitä, että silloin on aikaa. Tein parina vuonna paljon matkatöitä ja luin ennätysmäärän kirjoja. Lentokentillä ja koneessa oli kiva istua kirja kädessä.
VastaaPoistaRuotsalaisista dekkareista osa on erittäin väkivaltaisia, kuten vaikka Keplerin Joona Linna sarja. Ensin tykkäsin siitä, mutta sitten se silmitön väkivalta alkoi etomaan.
Odotusajat ovatkin mainio tilaisuus lukea jotain 🍎
PoistaMinäkin olen joutunut luopumaan / tai halunnut luopua väkivaltajutuista.
Parempi niin 🌸
Mielenkiintoisia kirjoja kaikki. Minä en halua lukea kovin väkivaltaisia dekkareita. Reaalimaailman kamaluuksissa on tarpeeksi.
VastaaPoistaMinulla on lukuinnostus korkeimmillaan vuodenvaihteen jälkeen, kun keväästä vasta haaveillaan. Kun valoa ja lämpöä alkaa hieman tulla, alkavat ulkotyöt ja niiden suunnittelu. Nyt ollaankin ulkona melkein koko päivä, kuumimpaan aikaan varjossa. Onneksi talon ympärillä on puita ja jokin kohta pihasta on aina varjossa. Kehokin tykkää lämmöstä, kunhan sitä ei ole liikaa. :)
Ihanaa kesäpäivää!
Hyvin sanottu! Pitkästä aikaa selasin Iltasanomia tänään netissä ja kyllä oli masentavaa / kauhistuttavaa juttua. 🤔 Jätän taas kaikki uutiset katsomatta lähitulevaisuudessa.
PoistaTuopa mielenkiintoista että sinua kutsuvat luvut tammikuussa. Silloin voi lukea kirjoja joita joulupukki on ehkä tuonut.
Hyvä että pihasta löytyy varjopaikkoja helteillä. Meillä on sama tilanne. Mikä helpotus siirtyä varjoon kun aurinko porottaa. Täällä lämmin sää jatkuu. Ai että on mukavaa!
Meillä painottuu tuo lukeminen lapsen lapsien kanssa vietettyyn lukemiseen mikä saattaa venyä yllättävän pitkäksi .
VastaaPoistaVoi teitä onnellisia ♥ ♥ ♥ ♥ Lastenkirjat ovat opettavaisia, hauskoja, keskusteluun innostavia. Luen usein (eri kielillä).
PoistaLuen aina, mutta kesäisin aika kuluu myös pihalla ja mökillä. Ulkosalla ei tule juuri luettua. Koiralenkeilläkin haluan kuulla enkä kuunnella äänikirjoja tai musiikkia.
VastaaPoistaPs. suosittelen Agatha Christien dekkareita. Ne kuuluvat kesään, eikä ne ole raakoja.
Järkevästi teet kun jätät koiralenkillä korvat (ja aivot) vapaiksi ♥
PoistaAgatha on ihana vinkki, olisi mitä sopivin minulle, mutta pelkään yliannostusta. Olen lukenut englanniksi, suomeksi, vähän italiaksikin ja nähnyt TV:ssä.
Alan miettiä mikä olisi samantapaista. Nyt juuri luen Celia Fremliniä, sopii minulle.