Kun asuu Pohjois-Helsingissä ja käy harvoin keskustassa, saa kokea kaupunkia turistina. Matkailun ei tarvitse olla aikaa ja rahaa vievä harrastus.
Tuollainen kiertoajelu saattaisi olla hupia, paitsi jos opas selostaa karmealla kielitaidolla. Englanninkieliset tuttavat päivittelivät yhtä opasta joka ronskisti puhui Richard the Turdista. On siinä ero sanooko "third" eli kolmas vai "turd" eli sonta.
Eduskunnan opastetulla kierroksella on mahdollista saada väärää tietoa jos opas selostaa suurpiirteisellä englannilla istuntosalin veistoksia. Yhden veistoksen nimi on usko. "Fate eli Usko." No, no, se on Faith. Fate merkitsee kohtalo. Th-äänteet eivät ole ihan valinnaisia.
Saksankielinen mieltää mainitun äänteen s:ksi. Ihmettelin kerran korvat pyöreinä Kauniiden ja rohkeiden saksaksi dubattua versiota. Käsitin kyllä että "Sorn" oli Forresterin perheen poika Thorne, mutta en sitten millään tahtonut keksiä miten oli mahdollista että yhden henkilön nimi oli Face! Pähkäilin aikani ennen kuin minulle välähti että se oli Faith.
Mitenkähän Jamaikalla ja Irlannissa pärjätään kun th korvataan t:llä ja se toinen th d:llä? "Dat was your turd child?" - "Well, let's hope the mother didn't hear you."
.
Vaikeeta on elämä, kun ei tiedä, onko joka kolmas vain joka paska, eikä myöskään, asuuko liivissä vai lännessä. Huah!
VastaaPoistaMutta omassa kaupungissa turistina, hyvä idea. Kirjoitin joskus oman kaupungin kotiseutuoppia ja huomasin, että opettajat eivät tienneet omasta kaupungistaan paljoakaan (lievästi sanottuna).
Huomasin Irlannissa, että monille paksua murretta vääntäville th-äänne oli ihan mahdoton. Itse omaksuin "turd"-ääntämyksen jo yläasteella ja Dublinissa minulle sanottiin monta kertaa "tosi irlantilaisesta aksentistani". Se menee jopa niin pitkälle, että thing->ting->dhing. There on dere ja Thursday on jotain kummallista..toorsday:)
VastaaPoista-minh-
Sikuri,
VastaaPoistaTehehee... the sun sets in the vest, bwahahaa!
Aion jatkaa vielä tuota turisti-ideaa. En tiedä kovinkaan paljon Hesasta enkä Suomesta. Italiassakin olen tainnut matkustella aikanaan enemmän.
Minh,
Tosiaan, sinullahan on irlantituntumaa! Tätäkin juttua pitää vielä jatkaa. Kivaa.
Ajattelin sinua eduskunnan ravintolassa kun siellä oli ruokana mm. kylmää kalkkunaa, ja muistin ne huulenheitot blogikommenteissasi. Joka hetki ei varmaan löydy huumoria, mutta välillä se auttaa kummasti tuskienkin keskellä. Ja nyt kauniisti ääntäen khould thööki.
Kotikaupunkimatkailu on hyvä harrastus! Museoretken jälkeen voi teeskennellä olevansa vieraassa kaupungissa ja mennä kahvilaan lorvimaan ja ihmisiä katselemaan sen sijaan, että ryntäisi kotiin. Joskus otimme kartan ja menimme bussilla tuntemattomaan kaupunginosaan parin tunnin katselukävelylle. Varsin avartavaa.
VastaaPoistaJoskus kysyin kavereilta, missä kotikaupunkinsa "nähtävyyksissä" he olivat käyneet, eikä niitä kovin monta ollut kunkaan listalla.
Olin yllättynyt kun kuljin serkkuni kanssa Helsingin lävitse turistikiertueella, olin monessa paikassa käynyt näkemättä niitä nähtävyyksiä, ainoat jotka todella muistin olivat Sibben monumentti ja Tuomiokirkko, niissä kun oli pakko käydä kouluaikoina (Ja väsätä niistä keikoista aine opettajalle!)
VastaaPoistaOlen skidinä monasti sopinut tapaamisen Mannerheimin patsaan juureen, mutten koskaan aiemmin ole _katsonut_ sitä. Sehän on aikas iso...
Ei moni elämys ja uusi näkemys taida olla muusta kiinni kuin että kääntää päätään ja katselee ympärilleen. Hyvä sana tuo nieminensundellin tarjoama "avartava". Mannerheimin patsas on niin iso että sitähän ei taida välttämättä nähdäkään sen juurella seistessään, Johannes. Tulipa taas miettimistä.
VastaaPoista