They openend a new supermarket near where we live and sent us a advert with a gift, the paper bag in the picture. Nice.
Meidän seudulle avattiin uusi valintamyymälä. Saimme mainoksen jonka mukana tuli sympaattinen ilmaislahja, paperinen ostoskassi. Vihdoinkin jotain mitä voi käyttää. Ilmaislahjat ja kylkiäiset taitavat usein olla hyödytöntä romua. Ekaksi muistuu mieleen kehnot kuulakärkikynät, mutta toisaalta heti perään totean saaneeni kosmetiikkaostosten (kalliiden sellaisten) yhteydessä ällistyttäviä lahjuksia, näytteitä kauniissa meikkipusseistta, ja mussuttaneeni lauantaisin meidän isossa ruokakaupassa (Jättijako) niin mainioita maistiaisia että kassalle tultua mietiskelen voisiko lounaan jättäää väliin. Viime lauantaina maistelimme sitruunanmakuista juustokakkua, neljää eri fetajuustoa ja neljää vähänrasvaista meetwurstia. Jos välttämättä haluaa jotain kritisoitavaa keksiä, huomautan että juustokakkumaistiainen olisi ollut paremmin paikallaan loppupäässä kierrosta, jolloin se olisi toimittanut jälkiruuan virkaa.
Tuosta pääsen aasinsiltaa pitkin asiaan jota olen miettinyt viime aikoina siitä lähtien kun yhdessä blogissa kirjoiteltiin lapsiperheille myönnetyistä eduista ja siitä eikö kaikkien kuulu saada sama etu. Tunnen taas kerran olevani vähemmistössä kun en osaa lainkaan asennoitua yhteiskunnallisiin etuihin, tukiin yms. lähtökohdasta "se kuuluu minulle".
Toinen juttu. Jos sanon olevani kiitollinen saatuani aikanaan valtion takaaman opintolainan, ihmiset katsovat minua kuin kummajaista. Kiitollinen? Sehän kuului sinulle, ja maksoithan sitä takaisin itsesi kipeäksi.
Onko tämä kiittämätön, käsi ojossa kaikki minulle - sukupolvi vai olenko minä joku kummajainen?
Mieluummin olen kummajainen. On hauskaa voida iloita jostain noin pienestä kuin tuo Valintatalon kassi. Hih.
.
HEH, ihan sama ajatus. Risman edessä jaettiin taas taannoin Hesareita. En halunnut lehteä ja sanoinkin sen ostomyyntikauppatilausmiehelle, jolloin hän kovaan ääneen alkoi puolustella lehteä. Sanoin vain, että ei kiinnosta, mutta voisin ottaa pari noita nättejä paperikasseja. Ja sain ;D Niistä toiseen meni erikoinen lahja erikoiselle ystävälle, hauska oli, hänenkin mielestään! Eli kassit ne vasta kivoja onkin ,D
VastaaPoistaBTW - asut sitten ihan tuttavani naapurissa, koska hän kertoi juuri avatusta lähi-Valtsusta - haaaaaa!
Polgara, en ole kuullutkaan että Hesareita on ollut ilmaisjaossa, mutta minusta on aina hienoa saada 100-lehti sieltä ilmaiseksi. Hesari meille tulee himaan, minkä olisin tietysti sanonut myyntihlölle, mutta olisiko hän siinä tapauksessa antanut kassiakaan? Jos hän oli oikea myyntitykki olisi tietenkin alkanut pommittaa että tilaa ystävälle lahjaksi. Puuh että aina välillä rasittaa suojautua myymiseltä ja tuputukselta. Tänään kävi ovella yksi henkilö joka ei tahtonut älytä häipyä vaikka sanoin että minulla on yskä ja äärettömän hankala puhua. Esitti vaan kysymyksiä siivousvälineistämme kunnes sanoin että minun on suljettava ovi koska keuhkoputkeen sattuu :D
VastaaPoistaEn tarkkaan ottaen asu Valzun "lähellä"; tästä on sinne 15 - 20 minuutin kävely, suunnilleen sama kuin toiseen lähikauppaan, K-kauppa Kirkonkyläntiellä. Käytämme yleensä jättijakoa jonne menemme autolla.
Tarkoitat siis malmilaisittain Jättijano (siinähän on Okla myös ,D). Juu, tiedän molemmat puodit, Kirkkiksen K-kaupan jopa erinomaisen hyvin, kun asuttiin siinä vastapäätä =D Entinen omistaja (tai siis kauppias) oli harvinaisen mukana mies!
VastaaPoistaNe jotka eivät ymmärrä kiitollisuuttasi valtion takaamasta opintolainasta, eivät tiedä, että ennen valtion takausta piti kierrellä anelemassa henkilötakauksia sukulaisilta, tai jos ei niitä ollut, ihan vierailta isänniltä. Onneksi minun aloittaessani opinnot valtion takaus oli jo olemassa.
VastaaPoistaVaikka en siitä kauan ehtinyt nauttimaan. Menin naimisiin toisen köyhän kanssa, jolla oli 600 mk:n kuukausipalkka ohjelmoijaharjoittelijana. Koska mies tienasi, minulta evättiin valtiontakaus. Isä ja sisko takasivat korkeakorkoisen lainani sen jälkeen.
Pienet ilot tekevät elämästä Elämän. Mukavaa että olet "kummajainen". Siksi kai sinun blogiasikin seuraan.
VastaaPoistaKyllä minullekin olisi paperikassi kelvannut. Valtion takaamasta opintolainastakin nautin aikoinaan miltei maksimimäärän. Ymmärsin sen merkityksen sitten kun aloin maksamaan sitä takaisin pienestä palkastani ollessani töissä kaupan kassana.
Kiitos kommenteista Polgara, Obeesia ja Kimmo
VastaaPoistaMukava ajatella kauppoja ja opintolainoja. Pitkälle on päästy. Lainat on maksettu ja on rahaa käydä kaupassa :)
Obeesia
Köyhiä mekin oltiin, molemmilla opintolaina:) Uskon että siinä on hyvän elämän alku kun itse ponnistelee ja yrittää.
Kimmo
Meillä molemmilla oli täysi määrä opintolainaa. Opiskelimme kauan ja perusteellisesti :) Tein samalla opetustöitä.
Hauskaa että olet taas päivittänyt blogia. Tulen lukemaan.
Tuskinpa se etta nykyaan saa kaiken vaatimansa jos vaan osaa vaatia on pitkalla tahtaimella mahdollista. Enta sitten kun kaikki vaativat eika kukaan anna?
VastaaPoistaMilloin menemme sen riman yli etta maksajia on vahemman kuin maksun saajia, eli milloinkohan me emme enaa pysty "auttamaan" kaikkia muita.
Luonani kavi juuri myyntimies joka oli suuren firman paikallisessa konttorissa johtajana kunnes se joutui sulkemaan pari kolme vuotta sitten. (Olin heidan asiakkaita.)Han on nyt kilpailijan luona myyntimiehena koska han haluaa tehda tyota (vaikka se onkin huonopalkkaisempaa kuin siina edellisessa) ja ansaita itse elantonsa. Montako hanen kaltaista loytyy? Monet senkun vaan jaavat odottamaan etta korvaukset putoaisivat tyhjasta heidan lompakkoonsa.
En muuten ostanut mitaan silla ajankohta ei ollut sopiva investoinnille. Mutta arvostan sita etta han tekee parhaansa, ja miksipa en soittaisi talle firmalle kun jonain paivana haluan investoida hanen myymaansa materiaalin?
Jahaa, tulipa puhuttua pahaa kaikista avustuksista ja niiden hyvaksikayttajista taas. Mutta niin siina kay kun kuuluu maksajiin. Meita alkaa ehka ottaa pannuun tuo ainainen maksaminen.
HPY
VastaaPoistaTaitaa olla niin että ammoisista ajoista on ollut käsi ojossa ottajia, hyväksikäyttäjia ja hyväksikäytettyjä. Pitää olla tarkkana jotta ei kallistu kumpaankaan suuntaan.