Sunday, June 03, 2007

NIIIIN KESÄINEN OLO

.

Apple blossoms in our garden. Omenankukkia muutaman päivän takaa.

Voi että on ollut vapaa ja kesäfiiliksinen päivä. Eka töitä tekemätön viikonloppu sitten tammikuun. Vautsi. Feels good, man!

Ollaan raksittu puutarhaa, haettu lobeliaa puutarhamyymälästä, pesty pyykkiä, syöty uusia perunoita - tai siis mitä varhaisperunoita ne nykyään ovatkaan - ja sinappisilliä. Kaikki kotona ja puutarhassa duunaaminen on tuntunut lomailulta ja hauskutukselta. Huomenna palaan uudella innolla yksityistunteja ja puhelinenglantia pitämään. Saimme puhelinenglannille kolmen viikon lisäajan, mutta monimuoto-opetukseen kuuluvat nettitehtävät katkaisin viime viikkoon.

Niiltä ajoilta kun opetin opistoissa, muistan lukukausien lopun pinnistyksen, viimeiset arvioinnit ja opiskelun päättymistä seuraavat muutamat päivät joiden aikana makasin vaakasuorassa ja tuijotin kattoon. Joskus kärsin jostain särystä, joskus vain tavattomasta uupumuksesta, sellaisesta joka lähenteli pohjaanpalamis- eli burn-out ilmiötä. Ilmiö toistui aina joulukuussa ja toukokuun lopussa. Nykyään olen aikuiskouluttaja ja koen lukukauden lopun väsymystä aika lievänä.

Elokuussa hiukan ennen koulujen alkua toistui aikanaan erilainen perinne. Minulla oli tapana nähdä unta myöhästymisestä. Siihen liittyi myös se että en ollut valmistautunut tunnille tai paperini olivat hukassa. Oli hemmetinmoinen helpotus herätä siitä unesta ja tajuta että se ei ollut totta.

Edellä kuvaamani lienevät vastuuntunnosta ja velvollisuudentunnosta johtuvia oireita. Toisaalta varmaan jännittämisen aikaansaamia. En ole enää vuosikausiin nähnyt painajaista syyskauden lähestyessä. Todettakoon selvyyden vuoksi että koskaan en ole pelännyt opiskelun alkua. Päinvastoin! Odotan aina innokkaasti pääseväni aloittamaan uutta kautta jolloin pääsen kokeilemaan tuoreita suunnitelmia tuoreiden kurssilaisten kanssa. Eivät kurssilaiset välttämättä uusia ole, mutta tauon jälkeen hekin vaikuttavat uudistuneilta, ja kaikilla on kesän jälkeen paremmat voimat kuin edellisen kauden lopussa.


Metsäkurjenpolvi

Ilta-aurinko alkaa jo väistyä pihastamme ja tehdä tilaa varjoille. Iltapala alkaa kutsua ja telkkari. Huomiseen!
.

No comments:

Post a Comment

Kiitos ihanista kommenteistanne. 🖤 ♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Pyrin vastaamaan kaikkiin ja käymään vastavierailuilla. Iltaisin en ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.