Tuesday, June 19, 2007

UUSI FILLARINI

.

My new bike. Well, second-hand. Mirjamin vanha, mun uusi.

Vietin mukavan päivän ystävän luona. Katseltiin hänen puutarhansa, sain lounasta - uusia perunoita, raikasta graavilohta, possupaistia - vaihdettiin kuulumisia, keskusteltiin henkeviä, opetin hänelle tekstiviestittämistä kännykällä. Ajoin maltillista vauhtia kotiin uudella menopelilläni. Siihen meni ehkä 15 minuuttia.

Ovella käväisi juuri pari "vakituista" jehovantodistajaa tuomassa lukemista. Tänäänhän on tullut paljon uskontoa. Ensin aamulla tuumailin tuota rippikoulun käynyttä sukulaispoikaa (katso edellinen postaus), sitten vierailin ev.luterilaisen Mirkun luona ja vielä tuli kilpailevan firman ihmiset tuomassa kutsua piirikonventtiin. Hyvänen aika, tässä pitää kohta ruveta valitsemaan itselle uskontoa, kuten heillekin sanoin, kun iranilaiset ystävämme ovat bahaiuskovaisia ja heidänkin tilaisuuksiinsa meitä on kutsuttu. Monikulttuurisessa yhteiskunnassamme ei ole uskonnoista puutetta jos sellaista kaipaa ja alkaa sillä mielellä shoppailla.

Nyt on kivaa luvassa. Minua odottaa nauhalla eilen tallentamamme kolmas osa dokumenttia musiikista politiikan voimana. Puoliso tulee vasta myöhemmin kotiin mutta minäpä teen teetä ja pari voileipää sekä otan jonkun hedelmän iltapalaksi ja katson saanko TV-ohjelmasta innoitusta punkmusiikkiin ja nihilismiin. Osa kaksihan innoitti rauhanaatteeseen ja osa yksi protestilauluineen sorrettujen ja riistettyjen auttamiseen. Uusi viikko, uudet innoituksen aiheet!
.

11 comments:

  1. Ajelin tänään Malmilla autolla. Luin aamulla blogistasi tästä pyörähankinnasta, joten tiesin olla äärimmäisen varovainen kääntyillessäni risteyksissä. Kas kun pyöräilyharjoituksia tekevät ihmiset - isot ja pienet - eivät hetimiten oivalla, että auto saattaa kääntyä eteen risteyksissä. ;>)
    Niin - onhan Sinulla kypärä päässäsi kun ajelet?
    Mukavia kilometrejä uudella hienolla pyörälläsi.

    ReplyDelete
  2. Kaunis väri, minun pyörä maksoi 30€.

    ReplyDelete
  3. Kale hei

    Olisimme siis voineet törmätä Malmilla! Ai niin paitsi en ollut sillä suunnalla vaan Tapanilassa :) Kypärää en ole vielä hankkinut.

    Hannele

    30 ekee kuulostaa tosi vähältä. Katselin uuttakin keväällä, mutta ei näkynyt yhtään jonka muoto tai väri olisivat säväyttäneet. Vihreä tai violetti oli mielessä :) Annoin Mirkulle 100 euroa tuosta. Hän pyysi 80. Sain siihen mukaan pyörän korin, kaksi lukkoa ja dynamon. Käsijarru on ja 7 vaihdetta. Erittäin hyvät renkaat jotka Mirkku on pyörään vaihdattanut. Hän on myös huollattanut sen joka vuosi.

    ReplyDelete
  4. Hihi, minä tinkaan, en maksa lisää :)

    ReplyDelete
  5. Jo(po)hannes8:45 am

    Punkissa on se hyvä puoli, että kun asennetta löytyy niin loppu tulee kuin itsestään... Ja sitten aikuisena hävettää biisien sisältämä teinihuumori, onneksi pääosin tein "kantaaottavia" sanoituksia, niin ei tarvitse NIIN paljon hävetä.

    ReplyDelete
  6. Perhana painoin vahingossa enteriä, tuon piti jatkua näin:

    Minä ostin äskettäin itselleni vanhan kunnon Jopon ja jouduin pulittamaan siitä 40 lieroa, mikä on pirun paljon kolmekymmentä vuotta vanhasta pyörästä, mutta toisaalta se on vanha hyvä työjuhta.

    ReplyDelete
  7. Hannele

    Reilu on reilua, ajattelen, kun on kyseessä ystävä joka syöttää minua ja ompelee minulle jne... 100 euroa hän ensin mainitsi mutta ryhtyi ystävänkauppaa itse tinkimään hintaa. Minusta hyvä kauppa on sellainen josta molemmille osapuolille jää reilun kaupan tunne.

    JopoJohannes

    "Lieroa" Hah hah - nauroin ääneen. En ollut ennen kuullut!

    Punkin alkuaikoina taisi olla aika paljon poliittista yritelmää, vaikka bändiläiset olivat niin nuoria että eivät oikeastaan kunnolla ymmärtäneet politiikkaa. Jos yleisökin oli nuorta, ehkä se meni siltä osin tasoihin. Sinä olit siis osa sitä?

    ReplyDelete
  8. Tuo liero on poikani keksintö, minäkin purskahdin nauruun kun poika ensimmäisen kerran tuli kysymään: "Isä hei annatko mulle kymmenen lieroo?".

    En ollut mukana aivan punkin alkuaikoina, olin hivenen liian nuori, mutta "isot pojat" vetivät minut mukaan punk sceneen (Heidän kunniakseen on sanottava se, että he eivät suostuneet antamaan minulle viinaa koska olin liian nuori, jonkinlaista järkeä sentään oli tuolloin 18 - 22-vuotiailla jätkillä) joskus 1981-82 kun olin 14-15 vuotias ja sanoituksia aloin tehdä joskus 16-17 vuotiaana, mikä johtui siitä ettei kukaan muu niitä halunnut tehdä.

    Muuten, jos ehdit/viitsit niin vilkaisisitko englannin kielen opettajan ominaisuudessa onnistuinko uusimmassa postauksessani olevassa Working class heron käännöksessä sinne päinkään.

    ReplyDelete
  9. Eilen dokumenttia katsoessani vasta sain tarkempaa käsistystä siitä mitä punk piti/pitää sisällään. En ole koskaan kuulunut punkin ihailijoihin tai harrastajiin - tietääkseni, hmmm. Ehkä en ole ajatellut jotain punkkina, vaikka olen sitä digannut :D

    Pieni kiire vaivaa, mutta yritän ehtiä katsoa käännöstäsi jossain vaiheessa. This is not a promise, though.

    ReplyDelete
  10. Petja Jäppinen12:49 am

    Kyllä osaa olla kamalan värinen seinä!

    ReplyDelete
  11. Heh, voin heti puhdistaa maineeni. Se on tiistaisen kyläpaikkani autotallin seinä :) "Ei se ollut minun syyni", hah hah!

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)