Runotorstai haastoi ylläolevasta aiheesta sanailemaan.
Valinnan vapaudesta seuraa
valinnan vaikeus sekä
Kiusaus valita helpoin tie
Mutta minne se vie?
Jos sinnekään
Pinnareille ja lintsareille
ei uria kummoisia urkene
Jokapäiväinen limppu
Mistä porkkana?
Sohvaperunaksi tylsistyvät
kun lanttu ei leikkaa
Aivot ihan puuroa
Koulu-laiskuri tarvitsee koululais-kuria
Hiiteen liika valinnaisuus
Painakaa se kaaliin
Sillä sipuli
ja opettajalle omena.
14 kommenttia:
Just niin. Eksistentialistinen ahdistus valtaa valintaan ja vastuuseen sysätyt lapset ja nuoret. Suunnistajatkin alkuun suunnistavat nuoran ohjauksessa pitkin metsiä.Perusasiat ekaks ja pikkuhiljaa lisää jos sittenkään. Pidetään asiat yksinkertaisina.
Etkö kerro Kalavalapäivästä oppilaillesi?
Minäkin juhlinut Göteborgissa.
Hannelen tavoin huomasin, ettei Kalevalanpäivä ole innoittanut mieliä. Me ulkosuomalaiset vaan kannamme soihtua.
Runoosi: Liika vapaus ei ole terveellistä nuorillekaan. Ohjenuoraa tarvitaan. Sitten kun tie on auki taivasta myöten, voi alkaa todella valita.
utuisella ajatus oikee
Kiitti kaikille wiisaista kommenteista! Genoveevan pyskologia ja kasvatusajatukset, jes, ja Utuisen filosofia, absolutely!
En kertonut oppilailleni Kalevanlanpäivästä... Ei minulla ole sellaista opetusta, enkä tosin itsekään ehtinyt koko juhlapäivää noteerata. Silloin kun opetin Ateneumissa kieliä, luimme The Kalevalaa hiukkasen englanniksi. Interesting.
I all språkundervisning ingår ju insikter om landets historia, kultur, seder och bruk, samhällsförhållanden...
Tsot tsot, ei pidä paikkaansa. Det stämmer inte! Räätälöity kielikoulutus, esim. tiiviskurssina englantia myynti-insinöörille jotta hän voisi oppia tilaamaan varaosia Saksasta... Jos yrittäisin mahduttaa siihen Kalevalaa... No, luulen että ottaisivat opettajan toisesta firmasta.
Sitä paitsi minä en tiedä paljonkaan Suomen kulttuurista... Opetan vieraita kieliä, en suomea.
En kyllä esim. italiaa opettaessanikaan ala kulttuuria opettaa. Opetan kieltä. Huolimatta siitä että Italian oppikirjat järjestään opettavat kielen ohessa kulttuuria. Minulla on oma oppimateriaalini, ja asiakkaillani melko tarkat toiveet siitä mitä tarvitsevat. Kulttuuria ei ole autofirmassa vielä mainittu toiveeksi :D
Ehkä sitten jos menen taas museoon kielikurssittamaan...
Se kulttuurin opetus hirmu tärkeetä, esimerkiksi Japaniin meneville liikemiehille, Arabian maihin, mihin vaan...
Ei ehkä aivo toimi kun vaan ajattelen että mitä ihmeen tarkoitusta Kalevalan opettaminen palvelisi jos liikemiehille opetan italiaa...?
Mutta joka tapauksessa minä en opeta kulttuuria Kalevalan tapaan ennen kuin se pyydetään räätälöidyn kurssin ohjelmaan. Onneksi ei ole pyydetty. Menisi arvokasta aikaa hukkaan jos pitäisi puhua esim. Italian historiasta tai kirjallisuudesta.
Kieli ja kulttuuri ovat liitossa keskenään, mutta Kalevala on samalla historiaa. Ei se tietenkään sovi lyhyen kielenopiskelun joukkoon, mutta livahtaa sinne italiankin opetukseen varmaan joskus "muinoset roomalaiset" ja entiset epyttiläiset. Kieli on myöskin historiaa itsessään. Mutta kiva, että osallistuit Runotorstaihin jälleen. Olen kaipaillu näpäköitä rivejäsi/riimejäsi.
Tulee tuosta kielen opetus - kulttuuri mieleen: eräs tuttava kertoi, miten venäläinen vaimo oli hämmästellyt suomalaisten oppikirjoista saatua käsitystä venäläisestä kulttuurista. Eikä tunnistanut ainuttakaan suomalaisten venäläisenä tuntemaa kansanlaulua tms. Detalji tämä mutta panee miettimään.
Kyllä on sinulla taas "runolanttu" leikannut monipuolisen kuvaavasti runotorstain annetusta aiheesta!
Näppärää.
Missä olet piileksinyt?
Oh... olipa tullut monta kommenttia enkä huomannut mitään. Kiitos. Runotorstai on tosiaan jäänyt väliin usemman kerran uusien työtehtävieni vuoksi, esim. italian nettitehtäväkurssin ideoinnin, mutta ehkäpä tästä taas runosuoni pullistuu ja pulppuilee...
Post a Comment