"Minullapa onkin sidottu Tex Willer vuodelta 1953. Nahkapäällysteisenä." Hihihii.
Kotikokkini valmisti tänään maukkaan kalakeiton. Sopivaa tämmöiseen räntäsadepäivään. Keitto lämmittää.
Ruuanlaittotaito on plussaa jokaisen ansioluettelossa ja voin kodin herrahenkilöä kehua paljon muustakin. On englannin kielen sanavarasto niin hyvissä kantimisssa että voi hänet nimetä käveleväksi nahkaselkäiseksi sanakirjaksi - tuon Fingerporin innoittamana.
Kuuntelen Julio Igleasiaksen laulua. Äsken katsottiin los Serrano. Espanjaa sentään vaikka emme tänään pääsekään menemään latinofiestaan. Äh, unohdin muistuttaa blogissa radion espanjankielisistä lähetyksistä joka lauantai klo 11 - 12, ja niin muodoin unohdin itsekin kuunnella.
Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaMinullakin olisi, ei tosin nahkaselkäisenä, jos tulipalo ei olisi vienyt. Sidotutin Pecos Billinkin. Uhrasin nuorena paljon rahaa lehtien vuosikertojen sitomiseen.
VastaaPoistaTulipalo on pahempi kuin avioero. Tulipalo vie kaiken, avioerosta jää sen tään jäljelle valokuvia ja lapset. Näin kirjoitti molemmat kokenut.
Isoja menetyksiä. En ole kumpaakaan kokenut.
VastaaPoistaTex Willeria olen lukenut vasta muutama vuosi sitten, Pecos Billiä en ehkä koskaan, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä.