Sunday, September 28, 2008

Solvaavat kommentit



En ole käsitellyt Kauhujon tragediaa varsinaisesti kummassakaan blogissani. Arkiterapeutti Kops-blogiin kirjasin muutamia toiveitani ja aikeitani olla mukana lasten ja nuorten auttamisessa ja tulevien kriisien ennaltaehkäisyssä. Tässä päiväkirjassa mainitsin tapahtuneesta päivänä jolloin en ollut vielä edes kunnolla lukenut tapahtuneesta, 24.9.

Anonyymi kommentoija saapui paikalle paheksumaan "kepeyttäni" ja "kaupallisuuttani", joka hänen sanojensa mukaan "ällötti" häntä. Myös hän päivitteli sitä että puhuin pilalle menneestä syntymäpäivästäni... tai jotain tuon suuntaista. En muista tarkkaan, sillä poistin kommentin. Tekstini on edelleen luettavissa. Ei tarvitse kuin rullata sivua alaspäin. 

Viestintä on alaani joten automaattisesti aloin eritellä mielessäni mikä meni pieleen. Näin sen selitin itselleni: Auringonkukkametsä-blogi oli linkittänyt sivuilleen kirjoituksia joissa Kauhajoen väkivallantekoa käsiteltiin. Minunkin postaukseni oli siellä, ja joku tuli sen lukemaan sillä odotuksella että saisi lukea asia-artikkelin, suruviestin, päivittelyä...en tiedä mitä, mutta todennäköisesti tuli ennakko-odotuksen kanssa käymään, ja sitten kauhistui kun kirjoitukseni vain kevyesti sivusi aihetta. 

Milloin Jokelan tragedia sattui, yritin kirjoituksessani muistella. Marraskuussa, mutta mikä päivä? En muistanut mutta arvelin että Kauhajoen tulisin muistamaan koska se sattui syntymäpäivänäni. 

Syntymäpäivänäni. Päivänä jona synnyin.  

Vihamielinen anonyymi sätti ja solvasi minua ilmeisesti siksi että oletti minun harmittelevan pilalle menneitä syntymäpäiväjuhliani. Siitä puuskahdus "kaupallisuutesi ällöttää minua". No ällöttäisi minuakin jos sellaista olisin nettiin kirjoittanut tai edes omiin ajatuksiin päästänyt. Ei tekstissäni niin lukenut.

En vietä syntymäpäiviä enkä nimipäiviä. Ne ovat minulle samanlaisia kuin muutkin kalenteripäivät. Ihminen lukee rivien välistä mitä pisimpiä oletettuja stooreja ja tekee omien ajatustensa pohjalta muista henkilöanalyysejä. Jotkut jopa käyvät kertomassa paheksuntansa kohteelle analyysinsä. Niin kävi nytkin.

Kolme vuotta blogimaailman mielipiteenvaihtoja seurattuani olen katsonut viisaimmaksi poistua paikalta kun kivet alkavat lentää. Vihan sokaisemille ei kannata alkaa selitellä mitään. Siitä ne vaan yltyvät. En halua tuhlata aikaani moiseen. Enää. Olen sen erehtynyt tekemään muutaman kerran. Nykyään poistan sellaiset kommentit jotka arvioin liian nurjamielisiksi.  En ota niitä itseeni, enkä kanna kaunaa. Itselläni ei ole tarvetta käydä ketään tölväisemässä, joten hiukkasen se aina ihmetetyttää kun näkee syyttäviä kommentteja. Äärettömän harvoin tosin omassa blogissani. 

Kuvassa kukkia Kauhajoen suruun.


5 comments:

  1. Ihan asiallisen viestinnän teit. Et puhunut pilalle. Olet asiallinen, persoonallinen, mutta et henkilökohtainen. Jokainen normaali ihminen olisi tehnyt saman henkilökohtaisen reflektion päivämäärään, siinä ei mitään kummallista.
    Mutta anonyymit kommentit kummallisia, niistä ei kannata piitata, eikä niihin energiaansa tuhlata.

    ReplyDelete
  2. Juuri näin moisiin kannattaakin suhtautua eikä ottaa henkilökohtaisesti. Kaikki eivät osaa olla hienotunteisia elävässä elämässä ja netissä tuntuu, että joidenkin on vielä helpompi olla välittämättä käytöstavoista.

    Oli ihan luonnollista, että päivä tulee jäämään muistiin erityisen hyvin henkilökohtaisen kosketuspinnan vuoksi - en minäkään muistanut enää edellisen päivämäärää tarkasti, en edes kuukautta vaan mietin, että eihän vaan ole sen vuosipäivä...

    ReplyDelete
  3. Kaikenlaisia anonillejä löytyy. Eikä kaikkien ole pakko päivitellä tai muutenkaan kirjoittaa tai noteerata koko asiaa OMASSA blogissaan.

    Itse sivuuttaisin mokoman kommentin olankohautuksella. En tunnista sinua sellaiseksi itsekkääksi kuin on ilmeisesti siinä kommentissa annettu ymmärtää.

    ReplyDelete
  4. Ai niin, myöhäiset synttärionnittelut! :)

    ReplyDelete
  5. HANNELE: Kiitos arviostasi. Se tuntuu hyvältä ja minulle sopivalta. Anonyymin kommentti tuntui ensin pahalta, närkästyin ihan happamaksi :) Sitten kun ajattelin asiaa, aloin ymmärtää millä tavalla ja missä mielentilassa hän kommentoi eikä se enää tuntunut henkilökohtaiselta loukkaukselta. Jopa harmitti hänen puolestaan kun noin erehtyi.

    INKIVÄÄRI: Kiitos sinullekin ymmärtäväisistä sanoista, taas kerran. Olen sanojasi nähnyt siellä täällä blogien kommenttibokseissa. Sanojasi ja niiden hyvää tekevää vaikutusta.

    "henkilökohtaisen kosketuspinnan" - onpa jännästi sanottu... alan ajatella tuota.

    ELEGIA "Anonillejä" - hah hah :D

    Kaunis kiitos! En ole omasta mielestänikään itsekäs:) Ja jos olenkin niin terveellä tavalla.

    Käväisin juuri kävelyllä ja löysin kuin löysinkin sen lammen jonka sinä sait mieleeni eilen. Siellä oli sorsia ja ihanat maisemat!

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)