Wednesday, December 03, 2008

Taskulamppu päässä



Taskulamppua tarvitsee aina silloin tällöin. Se valaisee taskun kauniisti. Ehe ehe. Ei mut oikeesti, jos tarvitsee molemmat kädet johonkin näpräämiseen, kuten eilen kun kiinnitin vahingossa irrottamaani johtoa takaisin tietokoneen taakse, tuollainen otsaan sidottava versio loi sinne valoa kätevämmin kuin kädessä pidettävä lamppu koska ei ole kolmatta kättä. Olin varsinainen valopää. 

Jos on järki jäässä, pidä taskulamppu päässä. Kyllä se siitä sulaa.

Laitoimme eilen pihaan jouluvaloja. Ne ovat olleet meillä vuosia, mutta emme ole tulleet laittaneeksi ulos, koska meillä on tavallisesti sälekaihtimet suljettuina illalla. 

Valomme ovat punaisia pikkulamppuja johdossa. Virtalähde on auton lämmityspaikka. Mies kytkee valot päälle illalla kun tulee autolla töistä kotiin, ja vastaavasti sammuttaa ne aamulla töihin lähtiessä. En tiedä miten muut jouluvalonsa hoitavat. Pitävätkö päällä yötä päivää?  

Muistanette että kaikkein kauneimmat valot ovat sukulaisten autojen perävalot heidän palatessaan koteihinsa joulun jälkeen.

Olemme aikeissa ostaa jonkun valaistun joulukoristeen ikkunaan. Punaista mielin. Ehkä tähdenmuotoista. Osaatteko suositella? 

9 comments:

  1. Meillä on aina valot päällä yötä päivää men det är ju en smaksak. Och så sparar man energi och mindre brandrisk om man stänger av dem. Hoppas ni hittar fina röda ljus! Piristää ja lämmittää!

    ReplyDelete
  2. Hieno kelsintö, meillä noita, pojillamme.
    Hyvä myös, jos haluaa saa lukea peiton alla..

    ReplyDelete
  3. Punaiset valot ovat keltaisia mielenkiintoisempia. Kynttilänvalo on mieluisinta. Suosittelen molempia missä muodossa tahansa.

    Tuo otsalamppu olisi kätevä.

    Ja perävalojuttu oli hauska!

    ReplyDelete
  4. DANIEL: Järkisyitä nuo mitä mainitset, säästäminen ja paloturvallisuus. Sammutamme siis edelleenkin yöksi.

    Olen tehnyt hommia 8 tuntia... jospa lähtisin etsimään kauppoista lisää jouluvaloja ennen kuin järjen valo menee :)

    HANNELE: :D Muistan lapsuudesta.

    KATJA: Kynttilänvalo tietysti vielä ihanampaa, mutta siinä on oma vaivansa.

    Perävalojutun kuulin alunperin "anoppivitsinä", mutta siistin sitä vähän :D

    ReplyDelete
  5. Meillä palavat valot yötä päivää pihalla, olen ostellut ledejä ja ajastin veisi vissiin virtaa yhtä paljon ja laiskuus estää monia töpseleitä irrottelemasta. Sitä paitsi näin sairaslomalla olen oikeastaan koko ajan kotona ja valot ovat tällaisina hämärinä päivinä kivat koko päivän:) Sisällä palavat elävät - siis kynttilät;)

    ReplyDelete
  6. INKIVÄÄRI: Onhan se hermostuttavaakin jos niitä on paljon ja joutuu aina irrottelemaan ja pistämään takaisin. Kuten sanotaan, joulu on vain kerran vuodessa (ja sanotaan siihen pienemmällä äänellä että tosin se suomalaisilla saattaa kestää toista kuukautta)

    ReplyDelete
  7. Jouluvaloja tässä asetellaan täälläkin.
    Tai parvekkeella on vihreästä "aitarautalankaverkosta" (vai milläköhän sitä nimitetään) pätkä seinämää, se jäi muistona kissastamme, jolla sen kulku estettiin naapurin parvekkeelle kaidetta pitkin.
    No keäisin sitä pitkin kiipeavät krassin varret, ja näin talvella se tuikkii valaistuna, tähtitaivas seinämänä.

    Eräänä jouluna sain mökkinaapureilta lahjaksi tiheän, suurehkon risukranssin, johon on piilotettu pieniä lamppuja.
    Se sopii suureen olohuoneen ikkunaamme mainiosti.
    Onhan näitä ikkunakoristeitakin jos jonkinlaisia.
    Eräs sukulainen toi semmosen muoviputkienkelin, ja on niitä kai poroja ja ties mitä. Minun mielestäni ne ovat kyllä aika keinotekoisen oloisia. En mielelläni laita sitä ikkunaan.

    Muistelimme tuossa, miten Etelä-Suomessa asuessamme tulimme tänne jouluksi. Vanhempieni luo. Voi sitä juhlan tuntua. Kun he olivat itse koristelleet ja valmistaneet meille joulun. Vaatimattoman ja vähällä rahalla, mutta ah niin kauniin ja tunnepitoisen.
    Huvittikin, heidän omatekemänsä koristelut persoonalliset, kiiltopapereista ja sen sellaisista tekemänsä ikkuna- ja kuusenkoristeet. Hellyttäviä muistoja!

    ReplyDelete
  8. Kävimme äsken katselemassa niitä valaistuja tähtiä ja muita, mutta emme nähneet yhtään minkä olisimme halunneet. Tulimme siihen tulokseen että taidamme pistää vanhat punaisesta kartongista leikatut tontut ja possut ikkunoihin sinitarralla ja luopua nykyajan höpötyksistä. Sinun kirjoituksesi sai minut vielä vakuuttuneemmaksi tästä :)

    ReplyDelete
  9. Maalaisjoulua kun aion viettää, niin siellä en kyllä käytä muovitilpehöörejä ollenkaan. Ennemmin väännän vaikka renkaita sanomalehtiliuskoista rinkuloita kuusenkoristeiksi, kuten joskus lapsuudessani.
    Valtettavasti jouluisia koristeita on kyllä kertynyt vuosien varrella jos jonkinsorttisia. Poiskaan niitä ei ole raaskinut heittää, sillä niihin liittyy aina jokin mennen joulun muisto, pienikin -kun niitä katselee.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)