Thursday, September 17, 2009

The Secret by Rhonda Byrne



Olen viikon verran lukenut Salaisuutta ja paikka paikoin naurun pyrskähdyksin todennut että minulla on hyvän elämän salaisuuksia jo ollut hallussani kauan. Lukuaikaa ei niin järin runsaasti mutta yli puolen välin olen jo päässyt. Ajattelin kertoa toisessa blogissa aiheesta tarkemmin, vaikka arvasinkin että pari sanaa sinne heitettyäni seuraa hyökkäys. Hyökkäystä, puolustusta ja torjuntaa seuraa väistämättä kun alkaa puhua positiivisuudesta, optimismista, myönteisyydestä jne. On seurannut blogin perustamisesta alkaen.

Näykkäisy tuli odottamattomalta taholta, mutta asiaa päässäni käänneltyäni, tajusin että se taho, eli suuresti arvostamani Millan, tulisi antamaan minulle tilaisuuden paremmin esittää asiani. Uskoin että tämä myönteinen luottavainen ajatukseni tulisi vetämään puoleensa lisää samanlaista ajattelua, mikä on yksi kirjan esittämistä hyvän elämän salaisuuksista. Kun on suora ja luottavainen toista kohtaan, hän palkitsee minun asenteeni. Tämä on kokemukseni elämässä. Sitä saa mitä tilaa. Minä tilasin rehtiyttä.

Asia on kunnossa. Kävin juuri toisessa blogissani, ja siellä toden totta olikin häneltä kommentti, joka pyyhki harmit tiehensä. Harmin aihe oli minulla se että hän oli lukenut rivien välistä sellaista mitä minä en ollut ajatellut enkä sanonut. Ei se mitään. Minuun ei närkästys pitkäksi aikaa pesiydy. Jokainen saa luonnollisesti pitää omat mielipiteensä ja elämänkatsomuksensa. Samaa mieltä ei kanssani suinkaan tarvitse olla.

I'm reading The Secret by Rhonda Byrne, and discovering that I have, in fact, already been living according to some of the principles revealed in the book.

8 comments:

  1. Tuosta Salaisuus kirjasta on niin paljon puhuttu,mutten ole sitä koskaan lukenut.Pitäisiköhän...
    Sinä oletkin positiivinen ihminen,sen tiesin jo ennen tapaamistamme,ja tapaamisemme vain varmensi sen.Minkäköhän takia optimismi ja positiivisuus ovat joillekin niin vaikeita aiheita. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan;helpompaahan on optimistilla ja positiivisilla ihmisillä,sillä sellaiset ominaisuudet vetävät ihmisiä puoleensa. Mutta aina ei mielestäni sekään riitä,eli tuo vetovoima ei välttämättä ole itsestäänselvyys. Joskus vaikka yritämme olla miten optimistisia jne tahansa,niinvastakaiku ei olekaan sitä mitä pitäisi olla.

    ReplyDelete
  2. Can you tell us how have you been living according to some of the principles revealed in the book, or it's a secret!!!

    ReplyDelete
  3. Adesso ci hai incuriositi e andremo a cercare questo libro!
    Un abbraccio
    sabrina&Luca

    ReplyDelete
  4. Hi Rita,

    We also have this book "secret" & it DVD disc. It's helped a lot of peoples. Thanks for sharing.

    Have A Nice Friday!

    by Jenny Malaysia.

    ReplyDelete
  5. Rita! : ) Nyt päästiin minun mieliaiheeseeni ja kirjaan, josta tuli "Raamattuni" sen jälkeen kun sen sain käsiini. Ystäväni lainasi minulle myös "Secret" -leffan, jota en ole vielä ehtinyt katsoa.

    Hassua; minäkin kirjaa ensimmäistä kertaa lukiessani nyökytellen ajattelin, että "ajatella, miten olen onnistunut ajattelemaan asiat näin pitkälle samalla tavalla kuin kirjassa". Nyt sain sitten vielä lisää selkeyttä ja tarkennusta.

    Myönteisyys herättää tosiaan monenlaisia tunteita. Se ei ole jatkuvaa "ihanaa, aivan ihanaa" -hihkumista, kuten virheellisesti ajatellaan. Oma myönteisyyteni tulee siitä pimeydestä, jossa olen käynyt ja sieltä noussut. Voin hyvällä omalla tunnolla sanoa, että myönteisyyteni ei perustu tuskan puuttumiseen. Sen sijaan se perustuu selviytymiseen ja siihen, että olen joka ainoa hetki rakastanut elämää. Muuten olisin ehtinyt jo monta kertaa luovuttaa.

    Katsos, Rita, kuinka heti aamusta aloin purkaa sinulle sydäntäni ikään kuin unohtaen, että tämä on kommenttiosio... ; )

    Kiitos, että olet olemassa; nautin teksteistäsi! : )

    ReplyDelete
  6. Hei Rita! Minäkin uskon myönteisen elämänasenteen vaikutukseen, mutta en ole lukenut tuota kirjaa enkä tiedä, mitä siinä kerrotaan. Optimistin käsikirjan luin jo muistaakseni alle kaksikymppinsenä ja se jäi jotenkin mielen pohjalle.

    Muistin kuitenkin tällaisen tutkimuksen ja nyt kaivoin sen esiin Maikkarin sivuilta. En ole selvittänyt tarkemmin, mistä on kysymys, mutta sen mukaan siis kaikille ei positiivinen ajattelu toimisi: http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2009/07/909200

    ReplyDelete
  7. Kiitos, Sahrami, linkistä. Luin artikkelin ja sanon että siinä kuvatun kaltainen itsekehu- ja mukapositiivinen hehkutus ei takuulla toimi niillä joilla on huono itsetunto! Ei ihme että niin monet ovat positiivisuutta vastaan kun luulevat että sen kuuluu olla tuollaista. Kirjasin hiljattain Arkiterapeutti Kops-blogiini oman käsitykseni positiivisuudesta. Sitä olen soveltanut esimerkiksi opetustyössä ja se toimii kyllä.

    ReplyDelete
  8. Noinhan se varmaan on, että ei valheellinen hehkutus kenenkään mieltä paranna, pahentaa vain.

    Voin vain kuvitella, kuinka oppilaat lähtevät innosta puhkuen tunneiltasi. :) Opettajan olemuksella on iso vaikutus mielialaan.

    ReplyDelete

Ilahdun kommenteista ja pyrin vastaamaan kaikkiin.

Kello 16 - 17 jälkeen en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)