Tuesday, November 05, 2013

Siiri ja villi taapero



Eloisasti piirretty. Hauska. Suorastaan riemastuttava.

Tiina Nopola, kuvitus Mervi Lindmanin. Tammi 2013. 

Selostus juonesta kustantajan sivuilla.  

Tapahtumia seuratessa ja kuvia katsellessa saa nauraa monet naurut. Heti alussa räjähdän nauruun kun vauva kiljaisee teatterissa. Esiintyjät pelästyvät niin että päähineet lentävät ilmaan. 

Seuraavalla sivulla lapsukainen tahtoo "hakkaraa" kun näkee pojan jolla on hattara. Hihii, muistan kun eräs iranilainen ystäväni luuli että jakkaran nimi oli makkara. Siitä vaan makkara peffan alle. 


Kasvatusalan ihmisenä tuumailen juonen edetessä valehtelua ja salaamista inhimillisenä ja moraalisena ilmiönä. Mieleen tulee että se on aika monimutkaista ja hankalaa. Yksi valhe johtaa toiseen. Hyvät lastenkirjat tarjoavat alustan hedelmällisille kasvatuskeskusteluille ja kivalle yhdessäololle. 

Hattarakoju kirjan lopussa tuo hauskan lukemismuiston mieleen. Aku Ankka, Iines ja veljenpojat sirkuksessa. Heidän piti piileskellä Karhukoplaa ja Aku pisti kaikille hattarat ylösalaisin päähän naamioksi

2 comments:

  1. Hihii,jakkara makkara.Ja täällä mitä tapahtui on ma kara...;D

    ReplyDelete
  2. Jael: Grazie mia cara ;)

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)