Monday, June 01, 2015

Kristina Ohlsson, Daavidintähdet


Kirjoittaja: Kristina Ohlsson
Teos: Daavidintähdet, WSOY 2015
Kääntäjä: Outi Menna
Alkuperäisteos: Davidsstjärnor

Huomasin että yksi blogikaveri on esitellyt Daavidintähdet, joka on minulle entuudestaan tuttu ruotsiksi. Päätin kaapata hänen tuotoksensa ja linkittää tänne, jotta pääsen suosittelemaan tätä huippujännittävää ja taitavasti kirjoitettua, kesälomalukemiseksi sopivaa teosta. Blogi on nimeltään Kirjasähkökäyrä. Astukaapa sinne tästä.  

Dekkarit kuuluvat kesään, ja ruotsalaiset dekkarit ovat salapoliisiromaanien kermaa. Olen lukenut Kristina Ohlssonilta Varjelijat, joka on aivan erinomainen. 

Toissakesänä päätin kokeilla äänikirjojen kuuntelua. Ensimmäiseksi kuuntelin Oscar Wilden The Picture of Dorian Gray erinomaisella englannilla luettuna ja toiseksi tämän puheena olevan rikosromaanin ruotsiksi. Det var en upplevelse. Se oli elämys. Ensinnäkin siksi että äänikirjan kuuntelu oli minulle uutta, toiseksi siksi että sain kuunnella rakastamaani Sverige svenskaa, ja tietty kolmanneksi siksi että kirjan juoni, henkilöt ja kaikki viritykset ovat taiturimaisesti kuljetettua kerrontaa. Lukijakin oli tasokas; ilo kuunnella hänen tulkintaansa. 

Kuuntelin mainittuja äänikirjoja pihatöitä tehdessäni, kukkapenkkejä pöyhiessäni, ja koska ulkosalla on aina häiriötekijöitä, kuuntelin kaikki luvut kaksi kertaa. Myös siitä syystä että ruotsi ei ole äidinkieleni.

Kirjan voi tilata esimerkiksi täältä: Adlibris.


Kielellinen yksityiskohta, jolla tuskin lienee merkitystä, mutta minulle kieli-ihmisenä stikkasi öögaan; Blogikaveri käytti sanaa "paperikassit", missä kohdassa huomasin itse ajatelleeni (ruotsia kuunnellessani) että ne olivat paperipusseja: "Alex Rechtin tiimi sai hälytyksen, päiväkodin työntekijä oli ammuttu päiväkodin pihalle lasten ja vanhempien keskelle keskellä päivää. Päiväkoti oli juutalaisen yhteisön omistama. Parin päivän päästä löytyi lisää kuolleita ja kuolleilla oli paperikassit päässä. "   

Adlibriksen esitteestä: "... joku näyttää vainoavan lapsia. Sitten Paperipoika iskee. Vai onko kyse vain jäljittelijästä? Hangesta löytyneillä lapsiuhreilla on päässään paperipussit, joihin on piirretty kauhistuneet kasvot." 

Kääntäminen ei ole mitään yksioikoista puuhaa. Olen joskus tehnyt käännöstöitä opetustyön ohessa, ja hiki hatussa välillä niiden parissa tuskaillut ja kamppaillut. En ole kuitenkaan koskaan kääntänyt romaaneja. Omat toimeksiantoni olivat yleensä käyttöohjeita tai esitteitä, toisinaan joku tieteellinen artikkeli.

Kun romaani luetaan tavallisesti vain yhdellä kielellä, käännöksen laatu on ensiarvoisen tärkeä. Huono käännös voi pilata lukukokemuksen - Minulle kävi kerran niin. En voinut kuin kärsiä kirjan loppuun koska se oli vetäväjuoninen dekkari, jota ei kertakaikkiaan voinut keskeyttää.

Ohlssonien suomennoksiin voimme luottaa. Sen kun vaan lukemaan Daavidintähtiä ja sarjan muita kirjoja.

2 comments:

  1. Sen verran aukaisen juonta, että käännöksessä oli käytetty paperikasseja, tarkistin vielä kirjasta.
    Kiitos muuten linkityksestä :)

    ReplyDelete
  2. Mai: Oletinkin että olit ottanut sen käännöksestä. Itse muistan ajatelleeni pusseja, se oli varmaankin ruotsiksi påse / påsar. Siitä on jo parisen vuotta kun kuuntelin Davidsstjärnor, mutta hämärästi muistelen että sen ekan murhan tapahduttua todettiin että pussi eli kassi oli peräisin kukkakaupasta? Kun olen ostanut kasveja meidän pihaan, ne ovat olleet paperikasseissa, eivät pusseissa. Saattaa jopa olla niin että kääntäjä on tullut siihen tulokseen että niiden on täytynyt olla kasseja.

    Jos alkuperäisteos olisi englanniksi, pussit ja kassit pitäisi päätellä muualta kuin kielestä, ne kun ovat molemmat "bag" :) Tuontapaiset seikat tekevät kääntämisestä haasteen.

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)