Kärsineitä kasveja ja mietteitä kuivuudesta

Kesäkuun viileydessä ei kovasti huvittanut hoidella pihaa.  Monet kasvit jäivät omilleen. Koska meillä on paljon helppoja kasveja, sillä ei ollut suuria vaikutuksia. Kuunliljat jäivät unkarinsyreenin varjoon, enkä ole vieläkään tullut kitkeneeksi rikkaruohoja niiden juurelta, mutta aika hyvin ovat pärjänneet ja kukkineet. 

Lehdissä näyttäisi olevan reikiä. Varaston siivouksen yhteydessä löysimme vajaan purkin etanarakeita. Niitä voisi kokeilla sirottaa tuonne. 

Kultapalloa on tuossa paikassa ollut runsaammin. Nyt on noussut vain yksi. Ovatkohan heinäkuun helteet vaikuttaneet? 

Pelargonia jäi keväällä ja alkukesästä unohduksiin kellariin. Elokuuhun mennessä se on toipunut kohtalaisesti, vaikka ei viimekesäiseen kukkaloistoonsa. 

Katsoin satelliittitelevisiosta persiankielisiä uutisia. Ihanan kuuloista, ja ymmärsinkin yhden sanan; Kabul, vaikka se äännettiin eri tavalla kuin meillä. Siitä ja uutiskuvista ymmärsin että oli puhe Afganistanin vesipulasta. Säiliöautot veivät vettä jakelupaikoille mistä ihmiset saivat ottaa sitä ja viedä koteihinsa. Yksikin mies kuljetti kanistereita kottikärryissä maantien näköistä kaupungin katua pitkin. Muistui mieleen aikaisemmin näkemämme afganistanilainen elokuva missä perheen tytär kaatoi vettä kannusta isän käsille, jotta tämä sai pestä ne. Juoksevaa vettä ei ollut. 

Aika vaatimattomilta tuntuu meidän helteemme ja kuivuutemme verrattuna moniin maailman maihin. Meillä on kotona ilmastointi ja vesi tulee hanasta ja puutarhaletkusta. Muistutan itseäni olla kiitollinen, ja kyllä sen muistankin. 

Ranskankielisten DVD-leffojemme varasto on kasvanut yhdellä. Romanttinen komedia. Mielenkiintoisesti punottu juoni. Audrey Tatou pääosassa on laadun tae. Tapahtumapaikkana pieni ranskalainen kaupunki. Yksi kohtaus jäi mieleen: Nainen lähti kiireesti kotoa aamutakissa ilman kenkiä ja astui kuumalle asfaltille: Auts! Pakko vaan jatkaa matkaa jos aikoi seurata miestä ja saada asioita selville. 

IKKUNASTA NÄHTYÄ

Pakettiauto pysähtyi risteykseemme ja pari heppua alkoi avata katua. En tiedä mihin se liittyi. Hetken kuluttua huomasin että toinen hepuista olikin nainen. 

SANONTA KOULUAJOILTANI

Tämä oli yhteen aikaan tervehdys kaveripiirissä:

* Vieläkö mummosi työntää kuulaa?

* Vastaus: Ei vielä.

*****

Huomasimme että meillä on talossa halvempi sähkö öisin kello 22.00 - 7.00. Ennen se oli myös sunnuntaisin, mistä syystä olemme pyykänneet ja imuroineet silloin. Nyt vaihdettiin systeemiä sellaiseksi että laitan tiskit ja pyykit pyörimään aamulla. Tänään nousin kello 4. Nyt on kello 6 ja astiat on jo pesty. Hyvää tätä päivää!