Silittäminen ja valmissalaatteja

Silittäminen on mukavaa rentouttavaa puuhaa. Olen nauttinut siitä edellisestä kodistamme asti, minne hankimme ulosvedettävän silityslaudan keittiöremontin yhteydessä. Toimme sen mukanamme nykyiseen kotiimme, ja kun keittiö remontoitiin täällä, otimme uuden samanlaisen silityssysteemin. Sen verran parannusta entiseen että lauta on nyt  hieman kauempana keittiön takaseinästä. On enemmän tilaa seistä silittämässä.

Silityskaappi on kätevä. 

Emme tarvitse molempia hyllyjä, osaksi siitä syystä että mieheni käyttää itsestään siliäviä golf-paitoja ja osaksi koska silitän aina ennen kuin kaappi tulee täyteen. Alemmalla hyllyllä säilytämme keittiöpaperia.  

Puhutaanpa säästäväisyydestä.  

Tällaisia keinoja käytän; 

1) ravistan pyykit hyvin kun otan ne pesukoneesta (ja mahdollisesti laitan kuivausrumpuun), jotta ne siliävät jo valmiiksi. 

2) Jos kuivatan telineessä katson että ei tule pyykkinaruista johtuvia taitoksia. Meillä on hyvä teline ja  osa pyykeistä voi kuivua porraskaiteella.

3) En silitä tyynyliinoja. Ne rypistyvät kuitenkin ekassa käytössä.

4) Jatkan silittämistä senkin jälkeen kun olen ottanut pistokkeen seinästä. Siten lämpöä ei jää käyttämättä. Saatan saada jonkin vähemmän tärkeän kotipuseron silitetyksi tai pari vaatekappaletta "esisilitetyiksi" seuraavaa kertaa varten. Ne jätän vielä silityskaappiin.

5) Vaikeasti silitettäviä röyhelöisiä vaatteita en osta. Vanhoja olen vienyt kierrätykseen. 

Toimitteko samalla tavalla? Onko muita ideoita?

Yhdellä kiireisellä viikolla kokeilimme ostosalaatteja. Näiden avulla säästimme aikaa ja vaivaa ja tiskejä. 

Kivaa vaihtelua, kunhan ei usein.

Hiljattain kokeilimme myös valmislettuja. Emme kokeile toiste. Jotenkin nahkaisia. Yritimme parantaa makua vadelmilla, auttoi vähän. Let's face it, olemme tottuneet kotiruokaan. Puoliso kokkaa, minä teen jälkiruuat.

Metsämansikka syyskuussa, marjoja tulossa. 

Meidän pihassa.

*****

Toinen yritykseni matkustaa metrolla rautatieasemalta Kamppiin ja osata tulla ulos sopivassa kohdassa ei vieläkään täysin onnistunut, mutta onhan se hauska ja opettavainen seikkailu. Tällä kertaa vaelsin eri suuntaan kuin viimeksi Kamppiin saavuttuani, ja näin bussien pääteasemat joiden ohi kävelin ja kävelin ja kävelin, kunnes liukuportaat veivät minut päädystä ulos. Minun olisi ilmeisesti metrosta tultuani pitänyt jatkaa vielä toiset liukuportaat ylös. Ensi tiistaina sitten.

Takaisintulo onnistui hyvin. 

BUSSIN IKKUNASTA NÄHTYÄ

Srilankalaisen näköisellä miehellä oli selkäreppu vatsan puolella. Olisin halunnut kysyä häneltä oliko hän vapaapäivää  viettävä Wolt ruokakuriiri joka pyrki tasapainoon kannettuaan monena päivänä ruokaa selkärepussa. 

Outoa sinänsä että bussiin tuli toinen srilankalaisen näköinen mies jonka pikkutyttö oli pukeutunut Wolt-kuljetusreppujen värisiin vaatteisiin. 

PÄIVÄN MOTTO

Paljon on nähty ja paljon varmaan vielä näkemättä. 

Pinkit matot ja pinkit putkilot, päivänhattuja

Uudet hempeät matot muuttavat työhuoneeni ilmettä. Kauniit olivat entisetkin, valko-vihreät, veimme ne mieheni huoneeseen alakertaan. Myös siellä viihtyisyys lisääntyi. Vanhat matot joutivat kaatopaikalle. Veimme ne autolla sinne koska ne eivät olleet lentäviä mattoja.

Puoliso maalasi joku vuosi sitten Lundiahyllyni. Valitsin sävyksi "mustikkamaidon". Seinään upotetut vaatekaapit ovat IKEAsta. (Vähän näkyy vasemmalla.) Kätevä mieheni on ne koonnut ja asentanut. Ei tänä vuonna, pikkuhiljaa kotia kunnostamme. 

Matto näyttää eri pituiselta eri kuvissa.

Tämä on sama kuin seuraavan kuvan matto.

Ne ovat 150 cm ja 160 cm pitkät.

Käsin kudotut Intiassa, puuvillaa. 

Hassua että italian sana "matto" merkitsee hullu. Monikko on "matti". "Ottomatti" = kahdeksan hullua. 

Baaritiski Bauhausista toimii työskentelytasonani kun valmistelen kielituntaja. Kesälomalla se on harvinaisen siisti. Pitkä kiireetön  rentouttava kesäloma, kyllä on ollut ylellistä. Muutaman päivän kuluttua opetan italiaa viikkojen tauon jälkeen. Sen voi ottaa loman kannalta, kuvitella olevansa turistina Italiassa. 

Suosimaani kookos-makademia - vartalovoidetta ei ole enää näkynyt Prismassa. Etsin hartaasti ja huolellisesti korvaavaa tuotetta ja päädyin tuohon tuotteeseen pinkissä putelissa. Toivottavasti totun siihen pian. Se on erilaista paksuudeltaan, koostumukseltaan ja tuoksultaan. Ehdin kauan käyttää kookokselta tuoksuvaa lotionia, joka niin sujuvan helposti valahtaa kämmenelle kun avaa korkin. Uusi tuote on voidemainen, jähmeämpi.

Pian alan tätä käyttää, mutta vielä 

jonkin aikaa nautin kookoksen tuoksusta.

Tervetuloa kylpyhuoneen kaappiin pinkin

puhdistusvoiteen viereen. 💕💞💕

Otin lisää kuvia päivänhatuista. Ne ovat niin upeita.

Alkukesästä ostamamme syyshortensia pilkottaa sen takaa.

Taaempana kadun toisella puolella myytävä talo.

Ei ole vielä mennyt kaupaksi.

Asukkaat ovat jo muuttaneet muualle. 

Kimalaiset tykkäävät.

Pieni syyshortensia, valtavat kukat.

IKKUNASTA NÄHTYÄ JA KUULTUA

* Auto hidasti koska olemme risteyksen tuntumassa. Hetken aikaa sen sisältä kuului "tsum tsum tsum tsum tsägä tsägä" ennen kuin se jatkoi matkaansa ja tuli taas hiljaista. 

* Pieni koululainen käveli aamulla jalkakäytävällä reppu selässä. Oli juuri alkanut sataa reippaan puoleisesti. Sitten en enää nähnytkään häntä, mitä ihmettelin. Minne hän hävisi? Päättelin että hän juoksi takaisin kotiin sateelta suojaan. Voi noita pieniä koulua aloittavia. 

Possu kylvyssä ja Mikki Hiiri uimarannalla

Lorenzo-possu kylvyssä. Me emme saaneet ammetta mahtumaan kylpyhuoneeseen kun teetimme remontin 2021/2122. Olimme mitanneet tilan, mutta kun piti asentaa, ammetta ei saanut millään kääntymään sellaiseen kulmaan että sen olisi saanut laskettua sille varattuun tilaan. Piti tyytyä suihkuun. 

Kylpyhuoneesta tuli mukava, mutta kävimme edelleenkin suihkussa kellarikerroksen suihkuhuoneessa koska siellä on tilaa ja hyvä lattialämmitys, kunnes tuli aika remontoida siellä. Nyt käytämme asuinkerroksen suihkua. 

Täällä kuvia ja selostusta remontista: KLIK. Siinä vaiheessa ei ollut vielä asennettu suihkuallasta lattialle.

Teimme siihen yhden ratkaisevan parannuksen; nimittäin poistimme suihkualtaan. Loistava parannus! Altaan päällä seistessä oli tunne että liukastuu ja kaatuu. Kuin laskisi mäkeä tarjottimella seisovassa asennossa. Nyt seisomme tukevasti lattialla ja ihailemme remontin tekijän luomaa kaatoa. Vesi valuu soljuen viemäriin.

Mainiota että ei ole ammetta. Siihen olisi joutunut kiipeämään, sitä olisi täytynyt puhdistaa ja olisimme voineet liukastua.  

REMONTTI

Nyt on saunan ja suihkuhuoneen lattiat laatoitettu. Jälkimmäinen on saumausta vaille. Vielä muutama päivä niin voimme kytkeä lattialämmityksen päälle. Brr, kellarikerroksessa on viileää. Talvella tämä remontti olisi aivan karmea. 

Mikki Hiiri uimarannalla ottamassa aurinkoa. Eikö tuo rusketus jo ala riittää?

Kiitos ystävällisistä kommenteista edelliseen postaukseen.

Uudet keittiön tuolit ja pöytien maalaus

Hortensian hurmaa.

Kuistin ikkunan läpi.

Hiukan aikaisempi vaihe kukintaa.

Valkoiset kukat olivat alkaneet pinkihtää.

Vaaleanpunaista hehkua. 

Kuin taulu. Suloinen näky.

IKEAssa näimme - ihastuimme - sopi meille.

 Nätti. Kodikas. Tyylikäs. Ajaton.

Kun maalattiin ne puunväriset pöytien pinnat vaaleanpunaisella, jota oli jäänyt yli keittiön seinien maalaamisesta, alkoi olla jokseenkin täsmälleen meille sopiva kokonaisuus.  

Kauniit vaaleat istuintyynyt. Parannus entiseen, eli irrallisiin istuintyynyihin.

Entinen systeemi keittiössä: iso pyöreä pöytä ja neljä tuolia. Nyt sijoitimme vanhat kalusteet olohuoneeseen. Mahtuvat mainiosti. 

Uusi systeemi keittiössä: Kaksi pienehköä pöytää vierekkäin ja kaksi tuolia. Tulos: Avara vaikutelma, lisää tilaa. Kummallakin oma pöytä. (Tuolit eivät ole normaalisti vastakkain, vaan oikeanpuolimmainen on lähempänä ikkunaa.)

Pahoittelen kuvien hämäryyttä.

Tänä aamuna lopultakin sain s-pankissa asiani kuntoon. Jonotimme puoli tuntia Prisman asiakaspalveluun ja siellä sisälläkin meni 20 minuuttia, mutta nyt on toimiva tili ja kortti. Ongelma oli se että minulla ei ollut tunnusta jolla päästä katsomaan tietojani. Vihdoin on kaikki kunnossa. Puuh. Oikein odotan että pääsen pienille ostoksille torstaina tanssitunnin jälkeen. Siinä on vieressä S Market. 

Prisman jälkeen kävimme Lidlissä ostoksilla. Kummallakin oli oma ostoskori ja kumpikin käytti omaa Plus-korttiaan, tämä siitä syystä että minulle annettiin synttärilahjaksi suklaalevy, ja miehelleni oli tullut joku ilmaislahja tähänastisten syyskuun ostojen seurauksena. Normaalisti keskitämme kaikki Lidlitykset hänen kortilleen. 

Noita kortteja alkaa olla aimo nivaska. City Market meillä pääkauppa, mutta Lidliin ollaan yhä mieltyneempiä, S-korttia ollaan vingutettu satunnaisesti. Nam, ostin Lidlistä pannacottaa Italia-viikolla. 2-päk, toinen vielä jääkaapissa. Tänään ostin Ranska-tuotteista brioche-pitkon. Sitä olen odottanut. C'est si bon. Le pitko... taitaa olla une bûche, siinä tapauksessa kieliopillisesti bonne. Oli miten oli, hyvää on, sipaisu margariinia päälle ja syön viipaleen teen kanssa. 

Onko teillä joku Lidl-herkku, josta pidätte? 

Tai joku muu herkku johon olette heikkona? 

Keittiöremontin jälkimaininkeja

 

Aika kauan etsittiin sopivaa pöytää keittiöön, vihdoin löytyi ratkaisu IKEAsta, kaksi pöytää vierekkäin. Alunperin meillä oli keittiössä iso pyöreä pöytä ja nuo tuolit, jotka vielä ovat kuvassa. Remontin jälkeen pistimme yhden pienen pöydän keittiöön tilapäisesti, emmekä sen jälkeen enää halunneet isoa pöytää. Oli niin mukavasti tilaa liikkua ja työskennellä. Se tilapäinen vanha pöytä on nyt hajoitettu osiin ja menossa kaatopaikalle. 

Erehdyimme luulemaan pakkausmerkintöjen perusteella että nuo IKEAn pöydät olisivat kokonaan valkoiset, mutta kotona selvisi että pöytälevy onkin vaaleaa puuta. Se ei oikein hyvin istu muuhun väriskaalaan: valkoinen, harmaa, vaaleanpunainen. 

Kunhan kertomus jatkuu saatte tietää että maalasimme pöytien pinnat.

Ja myös ostimme uudet tuolit. Laitan tuleviin postauksiin.

Tässä vielä vanhat mustat tuolimme, jotka

alunperin vuosia sitten olivat tummanruskeat. 

Korutelline kirpparilta 3 eurolla.

Huomasin että sehän sopii keittiöön.

Keittiöremontin päätös viimein

Monen viikon tyhjän odottelun jälkeen, ja hermoilujen jälkeen kun odoteltiin muutaman kerran turhaan, keittiö saatiin lopulta kuntoon. Kiitos blogikaveri Nilalle (Lappalainen etelässä) ideasta jonka sain hänen kanssaan kommenteissa jutellessani, eli siitä että sijoitin avohyllyille Tupperware-päniköitä. 

Nyt vielä keräillään  eri puolelle asuntoa varastoituja keittiökamoja ja sijoitetaan niitä kaappeihin. Vanhat kaapit olivat korkeampia. Niihin mahtui enemmän, myös tarpeetonta kamaa, ja vanhentuneita ruokatavaroita. 

Tässä on ollut hyvä tilaisuus viedä liikoja astioita ja vempaimia kierrätykseen ja heittää pois yli-ikäisiä elintarvikkeita. Kaikki ei olisi mahtunut uusittuun keittiöön.

Ylellisen väljää toistaiseksi. Kaapeissa on ylimääräistä tilaa, myös on työskentelytilaa tasoilla. Kuitenkin tiedämme kotiin ja kaappeihin liittyvän fysiikan lain: "Tyhjällä tilalla on taipumus täyttyä." 

Näkymä eteistilasta keittiöön. Eteiseen laitettiin uusi lattia samalla kun kamiina asennettiin viime syksynä. Keittiöön tuli sama lattia yhtenäisyyden vuoksi. Pyöreä keittiönpöytä on olohuoneessa. En usko että laitamme sitä takaisin keittiöön nyt kun  olemme väljempään oloon tottuneita. 

Sähkötöiden yhteydessä uusittiin (tuossa ylhäällä näkyvä) sähkökeskus (entiset sulakkeet). Olemme erittäin tyytyväisiä keittiön ledivaloihin ja kaikkeen muuhun sähkötöissä, mutta lasku oli shokeeraava. Yli 3000 euroa. Kysyin meilitse oliko laskussa virhe. Ei ole tullut vastausta.  Se siitä sitten. Pääasia että remontti onnistui. Raha-asiat kohenevat taas kun kuu vaihtuu. Pari kuukautta ollaan kituuteltu. 

Italian da capo -kurssin kanssa ollaan edetty hienosti. Are-päätteisiä verbejä treenataan, ääntämisasiat otettu haltuun, kirjoituksen ja ääntämisen suhde, sanojen painotus. 

Suomi ABC - kurssi myös mukava opettaa. Viime perjantaina oli vain yksi opiskelija, mutta maanantaina kadonneet lampaat palasivat. Tänään alan opettaa ruokaan ja rahaan liittyviä asioita. Kurssi keskittyy luku- ja kirjoitustaitoon. Käytän paljon sanelu-harjoituksia. Tarkistusvaiheessa opiskelijat pääsevät vuorollaan taululle kirjoittamaan. Muut sanovat omalla vuorollaan mikä oli eka sana, toka jne. 

Antoisaa päivää kaikille. Sininen taivas, valkoiset pilvet, ehkä aurinkokin näyttäytyy. Pikkupakkasta aamulla. 

Keittiössä kohta alkaa taas tapahtua

Helmikuu hupsahti hienosti, ei ole yhtään haitannut että keittiöön odotellaan vielä joitakin hyllyjä, kaapinovia, viimeistelytoimia. Vasemmalla kuvassa näkyy avonainen kehikko. Siitä tulee vitriinikaappi, ovet siihen saadaan pian. 

Kaikessa rauhassa katsellaan miten tavarat löytävät paikkansa ja työskentelytavat hahmottuvat. Kahden naulan possunaulakko toistaiseksi vain koristeena. Ei viitsi millään alkaa porata reikiä uusiin vaaleanpunaisiin seiniin. 

Tuohon vaaleanvihreäksi maalaamaamme pieneen laatikostoon sijoitimme kahvin suodatinpussit, sakset ja muovipusseja. 

Katselin sitä meidän vanhaa kulunutta keittiötämme muutaman vuoden, remontista haaveillen. Televisiosta sattui kerran tulemaan ohjelmaa Kuubasta ja näin yhden köyhän perheen keittiön. Heillä oli seinällä yksi ainoa kaappi, jonka ovi roikkui yhden saranan varassa. Kaapissa oli niukasti ruokatavaraa, ei paljon mitään. Tajusin miten varakkaita me olemme.

Muutaman viikon ajan rahavarat ovat huvenneet aina vaan kutistuneempaan suuntaan, mutta maaliskuu toi helpotusta. Alan taas saada palkkaa. Kävimme Lidlissä ostamassa painavat kantamukset ruokaa. Viinirypäleitä, keltaisia kiiwejä, sulhaspiirakoita, jugurttia, rahkaa, Löfbergs kahvia (Kharisma ja Medium)... Lempijäätelöäni, joka on tuuttipakkaus, vaniljaa. Alkoholitonta IPA-olutta. 

Valoisat aamut ovat tervetulleita. Lähden kävelemään juna-asemalle, bussia vähän turha odottaa, sitä ei lakon jatkuessa välttämättä tule. Kävely vie 35 minuuttia ja olen siihen rutinoitunut. Tänään opetan Pasilassa, siellä päässä ei pitkää kävelyä. 

Monet ovat päivittäneet blogejaan, ai kun olisi kiva vierailla, vaan ei auta. Ensin työ, sitten huvit. Eipä silti, kurssien opettaminenkin on huvia. Täsmennys: Ei ihan kaikin osin, mutta suureksi osaksi. 

Antoisaa, työteliästä, rentoa, aurinkoista päivää 💛💛💛

Omenapiirakan parantelua, keittiön somistusta ja ripaus romantiikkaa

 

Jotkut teistä muistanevat että en ollut oikein tyytyväinen edelliseen omenapiirakkaan. Tuntui että pohja oli aavistuksen verran liian kova ja paksu, vaikkakin hyvänmakuinen. Kokeilin nyt levittää taikinan laajemmalle ja lisätä sitruunamehua. Herkullinen, jopa erittäin, sitä ei käy kieltäminen. Ja kuitenkin... Haluaisin vieläkin mehevämmän pohjan. Jatketaan kokeiluja, kunhan syödään ensin vanhat tekeleet pois tieltä. Tässä väänsin kaksinkertaisen taikinan. Piirakkaa on siis pakastimessa joksikin aikaa. Siellä on myös kirsikka-suklaapiirakkaa, jonka pyöräytin pakastekirsikoista. Siitä ei tullut niin kaunis kuin kesällä leivotuista. Niihin käytin tuoreita kirsikoita, ja silloin tulin ottaneeksi aika monta kuvaa. Ihanin resepti mitä olen kuunaan kokeillut. Tästäkin tuli maukas. 

Keskeneräisen keittiömme lumoissa edelleen. Syvennys vielä viimeistelyä vaille. Siihen tulee muutama kapea hylly taka-alalle, kun remppamies palaa. Miten olemme koskaan tulleet toimeen ilman jääkaappipakastimen vieressä olevaa laskutilaa? Se on aivan verraton. En edes ajatellut sitä bonusta kun suunnittelin tuon kolosen. Paikalla oli ennen korkea kaappi, vanhasta siivouskaapista astiakaapiksi muunnettu. Halusin jotain kepeämpää tilalle.

Patakintaat Ikean korissa. Ei olla vielä päätetty minne, jos minnekään, laitamme ripustusnauloja tai seinätelineen keittiöpaperille. Pöytäteline voi olla nätimpi ja patalaput saa helpommin korista ulos kuin naulasta. 

Alkoholiton olut. Pidän IPA-oluesta ja pinkki väri on vetävä,

mutta huh kun maistui jotenkin makealta, melkein tuli siideri mieleen.

Minulla on muuten ollut yksi tölkki siideriä viime vuodesta asti

ruokakomerossa, kun sain lahjaksi. Ei minun juoma.

IPA = India Pale Ale.

(India, NOT Indian*)

Pidän joistakin Tupperware-astioistamme enemmän kuin toisista.

Tässä yksi mieluisa. Hempeä vihreä käy pinkin kanssa, siis 

keittiötämme ajatellen. Ja sitähän vielä ajatellaan koko ajan.

Toivottavasti ketään ei kyllästytä meikätytön kyökkihöpinät.

Kätköistä otin esiin kirpparilöydöt; kaksi DVD:tä italialaista TV-sarjaa Capri. Ilman mitään tekstitystä, mutta puolison kanssa katselen. Romantiikkaa ja huikeita maisemia. Ihmisiä, ulkoilmakahviloita, meren läheisyyttä, italialaisuutta. Ei läheskään kaikkia jaksoja, mutta väliäkös tuolla. Olen joskus nähnyt koko sarjan Suomen TV:stä. 

Vielä eiliseen postaukseen liittyen "Uskalla olla erilainen." Yksi parhaita postikortteja mitä olen eläessäni saanut. Naurattaa enemmän jos osaa englantia ja tietää että "heltta" = a comb.