Wednesday, October 24, 2007

KADULTA PUTKAAN JA AJASTA IKUISUUTEEN

.

Ship ahoy! Maata näkyvissä. Ojentakaa kaukoputki. Onkohan olemassa myös lähiputkia? Poliisisetä voi saattaa lähiputkaan.

Hesarissa kerrottiin eilen poliisin ja ambulanssien ylikuormituksesta keräillä kaikki maisemassa makailevat sammuneet ja kärrätä heidät asianmukaisiin osoitteisiin. Muut tahot keräilivät ulkosalla kärsiviä lapsia huostaan. Helsingin keskustan kerjäläiset saivat huomiota yleisöltä ja viranomaisilta. Tulipalot ovat työllistäneet pelastushenkilökuntaa siellä täällä, kerrostaloissa ja ravintoloissa. Muun muassa ravintola Kuu oli kärähtänyt pahan kerran. Mahtaa olla hirvipaisti kypsää. "Hovimestari, tämä paistihan on hirveä!"

Kerjäämisestä puheenollen, eräs tuttavani kertoi että hänen ovelleen oli pari vuotta sitten ilmestynyt nainen joka pyysi rahaa koska hänen piti elättää lapsiaan, mutta ei pystynyt. Ystävälläni ei sattunut olemaan käteistä mutta hän oli hakenut keittiöstä hernekeittopurkin ja näkkileipäpaketin ja antanut ne naiselle. Vaan miten kävi? Tämä oli jättänyt ne oven taakse mistä ystäväni löysi ne seuraavan kerran kotoa poistuessaan. Jokaista nyyhkytarinaa ei kannata uskoa. Näkkileipätesti toimi aika hyvänä mittarina. Sitä en sano etteikö ihmisellä joka lähtee kerjäämään, olisi elämä solmussa. Ei kai kukaan huvikseen kerjää.

Ihan hervotonta eilen kampaajalla. Huulenheitto äityi niin mahdottomaksi että nauroimme linkkareina omille jutuillemme. Toivon vaan että jonain päivänä ei viereisessä tuolissa istu joku ahdasuskovainen jos taas alamme keksiä mitä tekstiä haluamme hautakiviimme hakattavan. Ehdotin kampaajani kiveen tekstiä "Siirtynyt enkelien kiharoita pöyhimään", ja omaani "Hoitelee nykyään Baabelin tornin kielisekamelskaa". Kampaajani mies, joka on ääniteknikko, "säätelee ukkosen äänenvoimakkuutta".

Mitäs haluaisit omaasi kaiverrettavan?
.

5 comments:

  1. joo, niitä kerjäläisiäkin on monen tyyppisiä, ne taulunmyyjätkin, en usko edes että rahat heidan taskuun, vaan joku muu järjestää.

    Lapseni joskus ostvat makkaroita noille alkkiksille.

    ReplyDelete
  2. Glasgown kaduilla eräs rääsyhköissä vaatteissa ja arpisella naamalla kulkenut mies pyysi rahaa, kertoi olevansa niin nälkäinen, koditon jne... Muistinpa, että repussani oli sellainen vadelmakeksipatukka, josta en itse niin välittänyt. Tarjosin herralle sitä, hän katsoi sitä hetken, nyrpisti nenänsä ja sanoi, ettei pitänyt siitä... Kyllä se minullekin maistuisi jos oikeasti en olisi päiviin syönyt mitään... Olisi varmaan rahat menneet tupakkaan tai muuhun vastaavaan.

    ReplyDelete
  3. Autan tosi mielelläni esimerkiksi viemällä vaatteita Punaisen Ristin tai Pelastusarmeijan keräykseen jolloin on syytä uskoa että apu menee oikeaan kohteesen.

    Nyt on iso vaara että jos Helsingissä ihmiset alkavat antaa rahaa kerjäläisille, niitä tulee sankoin joukoin lisää! Sana kiertää että tänne vaan.

    Hannele

    Hyvältä työltä tuo makkara alkkiksille kuulostaa :)

    Anna-Riitta

    Opettavainen kokemus! Eräs tuttavani tarjoutui viemään rahaa pyytävän alkkiksen nakkikiskalle syömään, mutta kas - tällä ei ollutkaan juuri silloin nälkä, vaikka oli rahaa pyytänyt ruokaan...

    ReplyDelete
  4. En ole varma jos meillä antajilla on oikeus nyrpistää nenäänsä, jos vaikka rahet meneekin tupakkaan... Minä en ainakaan haluaisi, et kukaan määräilee oloistani ja menoistani.

    ReplyDelete
  5. Hannele

    Eihän sitä kukaan halua että määräillään, mutta sossun antamilla rahoilla varmaan olisi tarkoitus esimerkiksi maksaa vuokra, ja jos ihminen antaa nälkäiselle rahaa hän tarkoittaa että sillä ostetaan ruokaa. En usko että kukaan mielellään rahoittaisi toisen röökit ja viinat. Annoin kerran yhdelle tarvitsijalle rahaa, jonka tarkoitin puhelinlaskuun. Hän meni kampaajalle. Tunsin itseni hölmöksi.

    ReplyDelete

Kommentit ovat tervetulleita. Pyrin vastaamaan kaikkiin.

Julkaisen heti kun ehdin. Iltaisin en tavallisesti ole paikalla, mutta aamulla sitten taas.

Sana on vapaa, hyvät blogikaverit :)