Usein tulee lapsuus ja äidin omenapiirakka mieleen kun otan oman tekeleen uunista. Saattavat nykyään jopa kestää vertailun. Tuo Kotikokin kaurainen omenapiirakka on kuin äidin leipoma. Mantelit lisäsin omasta päästä (ja vähän jäikin, kuten faijallani on tapana sanoa).
Ajan patinoimat puiset seinälle ripustettavat Disney-hahmot. Kirpparilta. Roope on aina ollut number one suosikkini Aku Ankkojen henkilöistä. Pidän kyllä kaikista muistakin. Keskiviikko oli aina kiva päivä lapsena kun Aku kolahti postiluukusta. Luin sitä pikkusiskolle silloin kun hän ei vielä osannut lukea. Pikkuveljellekin tilattiin sama lehti sitten aikanaan.
Osallistun Pienen linnun lähikuvahaasteeseen, aiheena tällä viikolla Nostalgia. Muiden osallistujien kuvia ja juttuja pääsee katsomaan tätä kautta: LINKKI. Kiitos kommenteista jo etukäteen. Tulen vastavierailulle vaikka en aikapulan vuoksi vastaakaan tänne jättämiinne kommentteihin. Kivaa viikkoa !




Oi miten nämä kuvasi henkivät nostalgiaa! Kaikki kuvat sopivat myös kauniisti yhteen.
VastaaPoistaDisney-hahmosi ovat tosi hienoja. En ole tuollaisia ennen nähnytkään.
Olen tietysti Aku Ankka -fani. Lapsuuteni Akut luettiin kannesta kanteen; nämä nykyiset eivät oikein ole hintansa arvoisia. "Ennen oli paremmin, nyt on huonommin." :D
Nallelle aina löytyy sopiva paikka!
VastaaPoistaYstävällisen näköinen nalle, jolla oli nähtävästi avaimet satumaahan. Kauniit puiset kuvat Disney-hahmoista.
VastaaPoistaTalvipuutarhakuva.:)
Nuo puiset hahmot ovat todellinen löytö. Ja nalle kai liittyy melkein meidän jokaisen lapsuudenmuistoihin, todellista nostalgiaa. Nam piirakkakuvalle.
VastaaPoistaT. Täysin arkista
Aku on minun suosikkini. Ja nallet, olen vieläkin "nallekaupassa" liikuttunut ja nostalginen.
VastaaPoistaNalle on saanut arvoisensa paikan, niin kaunis tuoli. Aku Ankasta on monella nostalgisia muistoja, meillä tultiin keskiviikkoisin nopsaan kotiin koulusta, että päästäisiin ekana siihen käsiksi :)
VastaaPoistaNoi AkuAnkka-hahmot on upeita!
VastaaPoistaVoi, meille on vanhempieni valokuva-albumissa kuva, jossa istun kahden veljeni kanssa ruokapöydässä, ja pöytä on täynnä Aku Ankkoja ja sen hetken välipalatarpeita! Ei kauhean estettinen kuva, mutta tuo paljon kivoja muistoja mieleen.
VastaaPoistaIhana, muistoja herättävä postaus, ja taisinpa jossain kohdassa naurahtaa ääneenkin.:D
Nallet ovat suloisia!
VastaaPoistaKun tyttäreni aikuistui ja lähti kotoa, hän jätti oman lapsuuden ajan nallensa minulle.
Nyt nalle napittaa korituolissa keittiön tapahtumia ja on siten mukana elämässäni tänäänkin.
Kuvissa on nostalgiaa parhaimmillaan, lapsuudesta ovat ne nostalgiset muistot jääneet
VastaaPoistaAku Ankan viikottaiset tarinat olivat kyllä lapsuudessa parempia, ehdottomasti!
VastaaPoistaIhania noi Pluto ja Roope-Ankka. Meillä miehen lapsuuden nalle pojan pojan kainalossa kun käy nukkumaan.
VastaaPoistaKivoja esineitä. Minulla on vielä lapsuuden rakkain pehmolelu tallella, täytteet siitä on vähän valunut. Pojan rakas pupu pitää kyllä myös säilyttää.
VastaaPoistaVoi mikä söpönalle ja istuksii vieläpä aivan ihanalla tuolilla.
VastaaPoistaKivoja kuvia ja mukavaa nostalgiaa. :)
VastaaPoistaIhana nalle <3
VastaaPoistaIhana nallukka.
VastaaPoistaIhana nalle, mahtavat disney hahmot ja äidin omenapiirakka on parasta!
VastaaPoistaPaljon nostalgisia juttuja olet kodistasi löytynyt. Omenpiirakka näyttää hyvältä. Mutta ei äidin tekemien herkkujen kanssa voi kisata. :)
VastaaPoistaIhania muistoja kuvien siivittämänä.
VastaaPoista