Korukaappi edistyy

Kierrätyskeskuksesta tammikuussa kotiin kantamamme seinäkaappi on maalattu, sijoitettu makuuhuoneen seinälle ja korukaapiksi tuunattu. Haeskelin kätköistäni rasioita eikä saalis ollut yhtään hullumpi. Pari käsintehtyä iranilaistakin ( = persialaista) rasiaa olin jemmannut. Ostin niitä syksyllä  2007 Kulttuurikeskus Caisasta kun siellä oli iranilaisten käsityöläisten matto- ja taidenäyttely: postaukseni täällä klik  ja myös täällä: klik. Olin erityisen iloinen kun osasin ostaa rasioita melkein omin avuin vanhalta mieheltä joka ei puhunut muuta kuin persiaa. Osan rasioista olen lahjoittanut iranilaisille ystäville. Kotiin jäi kolme.

Ylähyllyllä vasemmalla oleva pieni lipas on mainitsemastani taidemyyntinäyttelystä. Siinä on kuvia kamelikaravaanista. Sijoitin sen sisään äitini vanhan medaljongin, jonka sisässä on hänen nuoruudenkuvansa ja kuva hänen isästään. Lipas näkyy paremmin tässä vanhassa postauksessani vuodelta 2007: klik ja tässä vastaus siinä postauksessa esitettyyn kysymykseen: klik.

Hauskasti ideoidun pyöreän kiinalaisen näköisen  rasian ostin ties miten monta vuotta sitten Tiimarista. Kiiltävä kangas tuo silkin ja Itämaat mieleen, orientin rikkaudet. 

Olen säilyttänyt siinä sormustinta.

Nyt laitan sinne ehkä sormuksen.

Tuollainen mainos osui kerran silmiini ja leikkasin se talteen paikallislehdestä kun mielessä oli että pitäisi saada korut parempaan järjestykseen. Ajattelin että jos mieheni rakentaisi minulle tuontapaisen, mutta sitten näin kirpparilla just passelin kaapin. Se tuli aika lailla halvemmaksi kuin mainostettu valmis kaappi, jonka lähtöhinta on melkein 90 euroa ja alehinta 60 euroa. Minun kaappini maksoi 20 € plus maalia ehkä 5 - 10 euron arvosta ja noita kullanvärisiä koukkuja. 

Aarrekaappini avattuna.
Sesam aukene !

Kaikilla koruilla ja rasioilla on oma tarinansa. Alakulman rasia on erään taideopiskelijan tekemä. Sain sen vaihdossa nettikirpparilta. Eiffel-torni on Pariisin tuliainen ystävältäni Ailalta. Häneltä olen saanut myös nuo oikeanpuoleiset helmirannekorut. Vasemmalla riippuu Iranista tuotu - vuonna 2016 joululahjaksi saamani rannekoru. Keltaisen ostin vanhalta naiselta Malmin torilta. Se on jotain kivitavaraa. Kultaisen näköisen rannerenkaan (toinen oikealta) ostin katukauppiaalta Lontoossa kun olin siellä kesätöissä 20-vuotiaana. "Ostakaa äkkiä ennen kuin poliisi tulee" mies huudahti kun ystäväni Liisan kanssa katselin hänen tarjontaansa. Toivottavasti Scotland Yardissa ei lueta blogiani. 

Blogiarkistot ovat bloggarille itselleen jonkinmoinen aarreaitta. Kävin vielä hakemassa vanhasta postauksesta tämän käsintehdyn rasian johon on maalattu kamelikaravaani Lähi-idässä.